torstai 26. tammikuuta 2017

Blogin uusi nimi + arvonta!

 Dobermami ei ole enää pitkään aikaan tuntunut sopivalta nimeltä blogille. Se ehkä joskus sopi minuun mutta ei juuri koskaan blogiin itseensä. Pitkän aikaa mietin sopivaa nimeä ja pohdin tehdäkö nimenmuutosta ylipäätään - onhan siinä aina riski, että osa teistä lukijoista tipahtaa matkan varrella pois. 

Kun sitten hoksasin tehdä pienen identiteettivarkauden tulevaisuuden itseltäni lähdin rikoksen tielle. Lainasin osan tulevasta sukunimestäni ennakkoon, koska minusta se sopii tälle mun pienelle blogilleni hyvin. Luomalla- nimi viittaa siis tietysti luomiseen. Blogiin luon sisältöä tekstin ja kuvien muodossa. Kuvat usein pitävät sisällään muita mun luomia asioita kuten käsitöitä (tai lapsia, heh!). Jokainen tuotettu teksti on kovan luomistyön tulos. Tuskin valehtelen kun sanon, että yksi postaus vie kaikkineen aikaa minimissään kaksi tuntia. Puhumattakaan siitä kauanko ne käsityöt ovat aikaa vieneet! Luomalla tarkoittaa myöskin vähän sitä, että lukijana olet tavallaan meillä käymässä. Sitäkin blogi on: meidän elämää.



Tietotekniikan ihmelapsi halusi tietysti suitsaitsukkelaan hoitaa blogille uuden nimen ja itselleni tyypilliseen tapaan toimin ennen kuin ajattelin. Muutin blogin osoitteen ensimmäisenä ja tadaa, Pandoran lipas oli auki. Dobermami- blogia siis ei enää ole olemassa eikä Google esimerkiksi löydä "Luomalla- blogi"a ollenkaan. En ole aivan varma mitä kaikkea ikävää tämä käytännössä tarkoittaa mutta ainakin sitä, että kaikki vanhat linkit ovat nyt rikki. 

Facebookissa ja Instagramissa olen ehtinyt tiedot päivittämään eli nyt kaikki Bloggerin kautta seuraavat - hopihopi tykkäilemään ja seuraamaan noihinkin, kun en tiedä miten tuo lukijapaneeli nyt käyttäytyy.


Blogi täytti marraskuussa kolme vuotta mutta en silloin ehtinyt järjestää mitään kivoja juttuja sen kunniaksi. Nyt siis juhlitaan yhdistetysti sekä syntymäpäivää ja uutta nimeä!

Arvonta tapahtuu blogin Instagram- tilillä ja siellä on jaossa kolme lippua Oulun Häämessuille, jotka järjestetään 4.2 eli jo ensi viikolla. Lisätietoa messuista löydät täältä. Toimintaohjeet arvontaan osallistumiseksi löydät Instasta, sinne siis!





* yhteistyössä Suomen Häämessujen kanssa

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

7,5kk häihin- checklist

Reilut kaksisataa päivää aikaa häihin. Se ei ole merkittävän paljon mutta asioita on silti aika merkittävän paljon tekemättä. Olen kuitenkin ottanut muutaman kuukauden paussin järkkäilyissä ja se on tehnyt hyvää. Vähän olen selaillut nettiä katsellen mm. huntua, sormuksia, koristeita ja muuta sellaista pienempää. Lokakuun lopulla syvennyin jouluun ja uutena vuotena, kun Metallimies pyysi itselleen toisenkin bestmanin, siirsin naima-asiat taas vähän aktiivisempaan työstöön. 

Tänään kerronkin siis mitä ollaan tähän mennessä tehty.

Ensiksi varattiin kirkko. Alle 8000 asukkaan pikkukaupungista kirkon varaaminen 14 kuukautta etukäteen saattaa kalskahtaa vähän hätäiseltä mutta tulevat morsiot ja olevat rouvat kyllä ymmärtävät kuinka tärkeää sen ekan virallisuuden hoitaminen häitä järjestellessä on. 

Oulaisten kirkko. Kuva: Oulaisten seurakunta
 
Bridezillan tärkeimmät hiillostettavat ovat tietysti sulhasen lisäksi kaasot ja heidät värväsin heti kärkeen myöskin. WA- ryhmän perustin ja annoin heti luotetuilleni luvan viheltää peli poikki,  jos kun alan sekoilemaan. Bestmanien nimittäminen virkaan tapahtui vasta äskettäin, miehet kun eivät niin perusta tuosta järjestelypuolesta.

Hääideoiden pinnailu Pinterestistä ja liittyminen kymmeniin hääryhmiin, hääkirppisryhmiin, hääkeskusteluryhmiin ja hääkuntoiluryhmiin nekin korkean prioriteetin hommia. Vertaistukea - sitä ihminen tarvitsee! :D

Valokuvat, ne on meille tärkeitä. Tiedettiin jo ennalta kenet halutaan meidän häät ikuistamaan. Minä halusin ehdottomasti dokumentaarisen hääkuvauksen ja koska se vie kuvaajalta koko päivän niin valokuvaaja varattiin hyvissäajoin.

Vieraslistan kokoaminen. It will be fun they said.. Pikkuisen hiersi kivi kengässä meillä molemmilla, kun listaa laitettiin kasaan ja erityisesti siinä vaiheessa kun molempien piti karsia. Pari aika kipakkaa iltaa vieteltiin listan parissa mutta ollaan tyytyväisiä siihen. Lähimmät kuusikymmentä ihmistä saavat kutsut ja lopuilta toivotaan ymmärrystä. 

Ostelemiseen taipuvaisen morsiamen paras ystävä on budjettilaskelma. Me listattiin kaikki mitä silloin mieleen tuli ja ollaan täydennelty sitten sitämukaa. Tein budjettilaskelman Exceliin ja laitoin yhden sarakkeen arvioidulle kustannukselle ja viereen toteutuneen. Kolmas sarake voisi olla sellainen mikä näyttää missä kohdin ollaan menty miinukselle ja missä säästetty, en vaan osaa tehdä sellaista.

Budjetin tekeminen auttoi mua itseäni ainakin hahmottamaan, että vaikka kuinka halvalla löytäisi niitä pieniä osasia häihin niin niistä äkkiä kasvaa sievoinen summa tauhkanaa. Pitopalvelu yksinään on helposti jo 2000 €. Sijoituskohteiden painottamisessa myöskin oivallinen apu ja esimerkiksi meillä panostetaan juurikin siihen ruokaan ja kukkapuolessa sitten vastaavasti pihistellään.

Hääpuvun hankinta oli mulle sellainen juttu, jonka halusin tehdä mahdollisimman pian. Kiire ei oikeastaan olisi ollut mutta halusin. Se nielaisi budjetista isomman osan kuin alunperin oli tarkoitus mutta koitetaan tasoittaa sitä sitten muissa hankinnoissa.
 
Lilly 08-3530-CR. Kuva: häät.fi 
 
Juhlapaikka varattiin loppusyksystä, kun oltiin ensin varmistuttu että mun haaveilemaani valkoista ja avaraa tilaa ei löytynyt järkevän välimatkan päästä. Pieneen kompromissiin täytyi tässä kohtaa morsiamen taipua mutta sittemmin meidän varaamamme juhlapaikka toikin aika kivasti mun kokoamia ideoita yhteen.

Meille tulee kakkubuffetti ja siihen olen tekijöitä kosiskellut. Ainakin kolme on lupautunut ja itsekin tahtoisin jonkun kakun tehdä.

Viime viikolla varattiin pitopalvelu. Vaihtoehtomenuita pyöritellessä meni aika tovi, mutta kun asiaa mietittiin rauhassa niin voitiin olla varmoja että päätös oli juuri oikea. Tarjoilukin tulee pitopalvelun puolesta, joten yksi huolenaihe vähemmän.

Hunnun onnistuin löytämään eilen fb:n kirpputorin kautta. Pitkä, pitsireunainen Bianco Eventon huntu löytyi Kokkolasta, jonne ei edes ole pitkä matka. Myyjän kanssa sovittiin että tehdään kaupat kun jommallakummalla sattuu kulkua olemaan toisen asuttamalle paikkakunnalle. Huh, olin jo aikonut tehdä hunnun itse kun uusien hinnat olivat niin suolaisia mutta säästyinpä onneksi. Ei nimittäin kuulosta yhtään heikkohermoisen hommalta! 

Etsy.com
Koristepuolta olen edistänyt sen verran, että jokusen valosarjan olen ostanut ja eBaysta tilasin pari tekokukkakimppua näytteille. Kuten jo mainitsinkin, kukkien osuus on budjetissa pihistys- osiossa ja koska häiden tunnelman on tarkoitus olla hämyinen ja tunnelmallinen niin tekokukkien, no, tekokukkaisuus toivottavasti piiloutuu sen verran ettei pistä silmään. 

Eka ostos häiden koristeluun oli syksyllä Tigeristä löytynyt klaffitaulu, joka käy ainakin lavasteesta kuviin ja mahdolliseen photoboothiin, jos ei videokuvausta tule.

Sormuksia olen katsellut kotimaisista verkkokaupoista, jonkin verran kivijalkakaupoista, Etsystä ja ihan Toristakin. Kultasepiltä olen kysellyt sormuksen teettämisestäkin mutta meidän sormusbudjetti ja mun maku eivät näemmä kohtaa :D Tänne kirjoittelin sormuksista aiemmin mutta mitään päätöstä en siis ole vielä tehnyt suuntaan taikka toiseen.

Oulun Häämessut on ensi viikolla ja sinne olen menossa yhden kaasoni kanssa, can't wait! Uskon, että sieltä saa ainakin ideoita jos ei muuta. 

Vinkkinä muita häitään suunniteleville, että täältä löydät tosi kätevät työkalut (suomeksi) budjettiin, vieraslistaan ja muistilistaan. Joitain sovelluksiakin on kännykkään olemassa, esim The Knot mutta se on jenkkiläinen ja siellä otetaan häät vähän eriasteisen vakavasti kuin täälläpäin ja mulle ainakin siellä oli kauhean paljon turhaakin, joka tekee helposti asioista sekavia.

Hei, jos siellä lukijoissa on kivoja hääblogeja kirjoittavia tai sellaisia seuraavia niin linkatkaa mulle kommenttiboksiin, jooko? Ois mukava nähdä muiden suomalaisten morsioiden ideoita, kun Pinterest tulvii ulkomaisia hääjuttuja.

tiistai 17. tammikuuta 2017

Pitsiä sukissa ja neulebolerossa

Minulla oli uupelo yksivärisistä villasukista, joissa ei olisi kauhean pitkä varsi. Halusin tehdä ne seiskaveikkaa ohuemmasta langasta, jotta ne mahtuisivat toisten sukkien päällä kenkiinkin. Langaksi valitsin Novitan Nallen, jota oli jo kotona valmiiksi. Ihan yksiväriset perussukat tuntuivat liian tylsältä vaihtoehdolta ja päätin kokeilla kuvioneuletta. Pitsi on aina varma valinta. Novitan sivulta valitsin tämän ohjeen.

Neuloessani tajusin, että mun mummuni on joskus tehnyt mulle tällä samalla ohjeella sukat! Enpä olisi silloin uskonut, että joku päivä osaan itsekin :) Kuvio oli helppo oppia ja sukat valmistuivat aika nopsaan. Ohjeessa oli omaan (kapeaan?) jalkaan hyvä määrä silmukoita. Lanka sukissa on vitivalkoinen Nalle. Mulla on aika tiukka käsiala ja olisi varmasti kärsinyt ottaa puikoista pienemmät eli 2,5 mutta neuloin ohjeen mukaan kolmosilla.





Neulebolero- projekti on muistaakseni aloitettu ainakin vuosi takaperin ellei kauemminkin. Joillekin syntymäpäiville halusin Pikkusiskolle neuloa boleron juhlamekon päällä pidettäväksi. Hakukoneilun perusteella valitsin ohjeeksi Anna- lehden sivuilta löytyvän ohjeen. Langaksi valitsin, ohjeesta poiketen, Dropsin Baby Merinon vaaleanpunaisena. Se vastaa ohjeessa käytettyä lankaa. Puikot olivat kaikki 2,5 ja muistaakseni valitsin koon 1 tai 2.

Bolero oli melkein valmis, kun juhlapäivä koitti ja niinpä sen loppuunsaattaminen jäi. Nyt yksi ilta lanka-ja neuleprojektikoria kaivellessani päätin tehdä boleron loppuun. Ajattelin, että annan sen vaikka kummitytölle sitten kun se tuskin enään meidän neidille mahtuu. Arvaatkin varmaan? Mahtuihan se ja oli vieläpä iso! Onni onnettomuudessa siis ettei valmistunut ajallaan, silloinhan se olisi ollut aivan valtavan suuri. 





Kuinka moni neulova on kuullut tämän: katso, että käyttämässäsi langassa on kaikissa sama värinumero mutta tarkista myös että ne ovat samasta värierästä.
Arvaatkin varmaan? :D Olihan ne samaa väriä mutta ilmeisesti eri erästä! Nyt takissa on tummempi raita etu ja takakappaleella sekä toisessa hihassa, toinen hiha on kokonaan sitä tummempaa erää. Argh!




Positiivisena asiana tässä on tietysti harjoituksen lisäksi se, että nyt voi helposti hahmottaa mihin asti 50g kerä riittää tämän kokoisessa neuletyössä, kun se keksimmäinen kerä on ollut sitä tummempaa :D Viimeistellessäni työtä väläyttelin mielessäni jopa mahdollisuutta siihen, että tämä voisi olla sitten häissä kukkaistytöllä päällä mutta ehkä otetaan vähän arkisempaan käyttöön tämä raitahirvitys. 

Reunapitsi on osittain ohjeen mukaan tehty ja osittain sävelletty omasta päästä, kun en jaksanut hakea ohjetta uudelleen. Hihat on tarkoituksella vajaamittaiset. Kiinnitys- asiaa en vielä ole ratkaissut enkä tiedä laitanko ollenkaan mitään. Kuvissa on rintaneula ajamassa napin virkaa. Ohje oli tosi reilua mitoitusta ja hihat on mun makuun melkoisen leveät.

Olen viime aikoina neulonut tosi paljon ja tälläkin hetkellä on ainakin kolme työtä puikoilla. Tykkään, että on valinnan varaa. Yksi työ on sellainen ettei sitä neuloessa tarvi niin keskittyä, toiseen pitää varata ajatuskaistaa vähän enemmän ja kolmas on mallia neulo kaksi kierrosta, pura kolme eli toisinsanoen: jotain mitä en ole ennen kokeillut. Haasteita, niitä ihminen tarvitsee!




Jos neulot niin millainen neuletyö sulla on työn alla juuri nyt? :)

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

DIY lahjontaa

Laitan vielä vähän joulua tänne blogiin. Silläkin uhalla, että nyt joku jouluallergikko saa hepulit. Itsetehdyt jutut ovat oivallisia lahjoja ympäri vuoden ja tästähän voi ottaa vaikka vinkit talteen, jos käsillään tykkää tehdä. Sinappia lukuunottamatta voisin aivan hyvin antaa tällaisia lahjuksia ympäri vuoden.



Syötävät tai juotavat lahjat on erityisesti aikuisille lahjottaville minusta ihan huippuja. Toteutettavien listalla on useimmiten enemmän juttuja kuin mitenkään ehtii tai on edes järkevää toteuttaa. Nytkin luotettiin saaristolaisleivän, sinapin ja herkkujen voimaan. Toteutetaan kaikki aina yhteistuumin Metallimiehen kanssa, ihan sieltä ideoinnista ja reseptien etsimisestä lähtien. Hän toteuttaa, jolle osa-alue on vahvempi. Usein jako on niin, että minä vastaan makeista leivonnaisista ja Metallimies paremmin suolaisista.

Joulusinapin reseptin otin Kodin Kuvalehdestä ja sitä ei näemmä netissä ole ollenkaan. Ihanan punainen väri oli kuitenkin kivempi kuin sinapin maku. Meillä tämä resepti tuskin jää tulevia jouluja varten talteen mutta tulipa kokeiltua. Kivat tulostettavat etiketit löytyivät nekin Kodin Kuvalehden nettisivuilta.
Ekassa kuvassa näkyy appelsiiniriisisuklaata, jonka ohje on sekin napattu Kodin Kuvalehdestä. Tilasin itselleni jouluextra- numerot, koska olen parantumaton jouluhöperö.

Ommellen ja neuloen tehdyt joululahjat ovat itselleni ne henkilökohtaisimmat. Niihin tulee käytettyä paljon aikaa ja niitä tehdessä mulla on aina kaikista kivointa. Ne on eniten antajansa näköisiä lahjoja. Viimetippailutaipumuksista johtuen en niitä ehdi tehdä niin monelle kuin toivoisin, mutta aina joka joulu syntyy jotain kuitenkin. 

Mun äiti ja isäpuoli saivat tänä jouluna uutta päällepantavaa mekon ja zippi- takin muodossa. Nämä kankaat on ostettu jo muistaakseni toissavuonna ihan juuri tätä tarkoitusta ja ihmisiä varten, mutta viime jouluna työputken takia jäi toteuttamatta. Tyydytys oli suuri, kun viimein pääsin huolella hillotut kankaat leikkaamaan ja vaatteeksi ompelemaan.

Äidille tehty mekko on Ottobren Relaxed- kaavalla, jolla tein itsellenikin mekon joulunpyhinä. Pidensin kaavaa vyötärön kohdalta ja helmastakin hieman, koska myös mun äitini on pitkä nainen. Koska välisovittelumahdollisuutta ei ollut niin sokkona tein ja hieman hienosäätöä mekko vaatii. Äiti vaikutti lahjaansa aivan tyytyväiseltä. Mekon mukaan tein heijastimen nahasta ja mustasta heijastinkankaasta.

Mekon kangas on Verson Puodin Mummulan tuntu- trikoota, joka sopii kangaspuilla monet matot kutoneelle äidille hyvin. Nauratti ottaa näitä kuvia, kun mekon ja allaolevan maton pinta ovat käytännössä samat :D


 

Isäpuoli lintumiehenä sai ehkä vähän mielikuvituksettomastikin lintuaiheista vaatetta. Viime jouluna hän availi paketistaan lintuaiheisen pipon. Kankaat on ompelukaverilta ostettua neulosta ja resoria. Kaavana käytin Joka tyypin kaavakirjan hupparikaavaa, jonka muokkasin slimmiksi kirjan ohjeiden mukaan. Miehustaosasta tuli suoraan bueno mutta hihat olivat valtavat lärpykät, joita kavensin aika reilusti. Lisää mittaa laitoin hihaan, koska tiedän isäpuolen kärsivän pitkänä (ja pitkäkätisenä) miehenä tismalleen samasta ongelmasta kuin Metallimieskin - valmisvaatteessa hihat ovat lähes aina liian lyhyet. Zipin kaulus on visioitu omasta päästä. Toiseen sivusaumaan tein taskun, jotta opettajana työskentelevä isäpuoli saa sinne vaikkapa avaimet laitettua. Takki sai kiitosta ja on nähty päälläkin, joten mieluinen taisi olla.


Neulominen on mulle ompelua vieraampi alue mutta sen verran paljon (verrattuna aiempiin vuosiin) olen kuitenkin neulonut, että rohkenin puikottaa lahjaksi nyt muutakin kuin tuubihuiveja. Niitä annoin useamman viime jouluna. Kun mua vastaan käveli virtuaalisessa maailmassa Pioni- lapaset, tiesin että ohje oli saatava. Ravelrysta löysin vain kuvia mutta en ohjetta. Tiesin sen olevan Lumi Karmitsan tekemässä Villit vanttuut & vallattomat villasukat kirjassa ja kun pääsin näkemään mitä kaikkea muuta ihanaa siellä oli ostin kirjan itselleni.

Aloitin lapasia ohjeen mukaan seiskaveikalla ja 3,5 puikoilla mutta lapasesta tuli iso jopa miehen käteen. Nallelangasta 2,5 puikoilla tuli juuri sopiva. Mainittakoon, että mulla on vieläpä aika tiukka käsiala eli ei voi olla kyse siitäkään, että neuloisin liian löysää. Resorin unohdin tehdä pienemmillä puikoilla ja niinpä se on vähän lörppö. Kirjoneulekin on kaukana täydellisestä. Kivasti sopii tuo Nalle Raita tuohon kukkakuvioon. Nämä lapaset lähtivät Pikkuveljen kummitädin, mun serkun, käsiä lämmittämään.





Sukulaistyttösille, ihanalle siskosarjalle, tein For minis and for mommies- inspiroimat hiuslenksut. Pompulat ovat ostosia ja niihin sidoin vain muotoonleikatun nahkasuikaleen rusetiksi. Nämä ompelin ompelukoneella pakettiin ja kuten allaolevista kuvista näkyy, jokainen sai itse valita paketeista mieluisimman. 

Silikonihelmiä tilasin varsin kokeeksi pienen satsin ja kokeilin korutaiteilijan uraa. Mulla meni kuvatessa korut sekaisin ja tähän kuvaan taisi vahingossa lipsahtaa itselleni tekemä koru mutta lähes samanlainen lähti mun kummityttöni äidille, joka on myös yksi mun kaasoistani tän vuoden (!!!!) syksyllä. Toinen, tuo pienempi, meni kummitytölle itselleen varsinaisen lahjan kylkiäisenä. Kaikissa koruissa on turvalukko niin mitään kuristumisvaaraakaan ei oikeanlaisella käytöllä pitäisi olla.



Jotain ostolahjojakin pääsi kuviin. Allaoleva setti matkasi Itä- Suomeen Isosiskon kummivanhemmille. Dick Johnsonin nettikaupasta ostettu Vitun hyvä kahvi löytyi aika monestakin paketista, meistä se oli ihan hillittömän hauska lahjaidea :D








Paketointi-ideoita selailen Pinterestistä ja muualtakin oikeastaan ympäri vuoden satunnaisesti. Jouluna sitten pääsen näyttämään kynteni ja usein yhden paketin tekemiseen tuhrautuukin melkoisesti aikaa. Ostin oikein sellaisen kunnollisen piirtokynän ja päästin sisäisen taiteilijan irti. Sen verran hässäkässä meni joulun aika etten ehtinyt kaikkia toteuttamiani paketointijuttuja kuvaamaan mutta varsinkin lasten paketeista ei ehtinyt lahjan saajakaan juuri ulkopuolta katselemaan :D Pikkuveljen yhden lahjan paketoin valkoiseen paperiin ja piirsin siihen katuja, pensaita, auton jne ylhäältä päin kuvattuna, mutta poika tuskin ehti niitä huomata. Mutta mulle itselleni nämä hommat oikeastaan ovatkin, en odotakaan että kukaan jää pakettia itseään ihailemaan.


Ensi vuonna sitten uudestaan! Nyt joulun osalta over and out, uudempia DIY- juttuja on jonossa odottelemassa pääsyä blogiin. Muunmuassa mun eka sukkia, huiveja ja pipoja isompi neuletyö.

perjantai 6. tammikuuta 2017

Meidän joulu 2016

 Ihanaa uutta vuotta lukijat! Eihän tässä vaiheessa vuotta ketään enää joulu kiinnosta mutta silti ajattelin tänään lyhyesti kertoa millainen se meillä tänä vuonna oli. Tänään siivottiin joulukoristeet pois, ikkunassa olevaa tähteä ja kynttelikköä lukuunottamatta. Lapset näemmä ottavat kuusesta koristeita yhtä suurella innolla pois kun niitä sinne laittavatkin.

Vietettiin joulu täällä meillä kuten jo monena vuonna tätä aiemminkin. Mun äiti ja isäpuoli tulivat tänne jo aiemmin päivällä syömään ja myöhemmin seuraan liittyi appivanhemmat ja miehen veli. Pukkikin meillä kävi silläaikaa kun pappa etsiskeli autolle sopivaa paikkaa ;)




Lapsille tuli lahjoja mukavan hillitysti ja täsmänä sellaisia mitä toivoivatkin. Isosisko sai mm. Lego Friends ratsastuskoulun, hevoskirjan, uuden Schleich- hepan kokoelmaansa, vaatelahjakortin, vaatteita ja uuden puhelimen, joka taisi mennä kaiken muun edelle. Itse olin sitä vastaan mutta tytön isä sai ylipuhuttua ja kieltämättä päätös oli aivan hyvä. Pikkusiskon suurimmat toiveet olivat hyppynaru ja sateenvarjo, Lego Friendsejä ja Frozen- nukke. Ne hän sai ja myöskin vaatelahjakortin, kirjan, soittokirjan viulunsoittoharjoituksiin sekä nukkekodin muutamia mainitakseni. Pikkuveli sensijaan sai pikkuautoja, ensimmäisen Valtransa, vaatelahjakortin, kirjan, kitaran ja siisteistä siisteimmän kauko-ohjattavan mersun. 






Mulla ei ollut kuin kaksi toivetta: kampaajakäynti ja Ottobren vuosikerta. Ne sain ja lisäksi Iittalan Kastehelmi- sarjaa, retkeilyyn kuksan, kinttaat, istuinalustan ja teleskooppimallisen makkaratikun (nämä sai myös Metallimies, nyt oma kuksa puuttuu enää pienimmältä), Urban Decayn luomivärinpohjustusaineen, kalenterin ja hajuveden. Metallimies sai retkikamojen lisäksi lukemista ja allekirjoittaneelta FitFarmin Alpha- valmennuksen. Ihan mahtavaa päästä seuraamaan tuollaista ihmiskoetta sivusta :D

Ruokapuolella otettiin tänä vuonna vähän iisimmästi mutta mahat saatiin silti täyteen. Kinkkua, hasselbackan perunoita (viime vuodelta joulusettiin jäänyt hitti), poro- ja lohirullia, konjakkigraavattua lohta, saaristolaisleipää ja tietysti vähän salaattiakin. Joku etappi on ylitetty, kun ekaa kertaa jouluaterialle pyydettiin mun vanhempia tuomaan jotain hyvää viiniä vaikka ollaan miehen kanssa aiemmin viinistelylle vähän naureskeltu. Jälkkäriksi tein tyrnijäädykettä ja se syötiin tyrnisiirapin ja marenkien kera. 

Kahvipöydässä oli porotorttuja, tavallisia torttuja, pipareita, marenkeja, valkosuklaakeksejä ja Suklaapossu- blogin ohjeella tehtyä puolukka- valkosuklaafudgea kuivatuilla karpaloilla. Kuvaa en jostain syystä kahvipöydästä ottanut ollenkaan, valitettavasti.



 

 



Idea joulukattaukseen lähti Metallimiehen joulukuusesta karsimista oksista. Tänä vuonna olen käyttänyt käpyjä koristelussa paljon ja nyt joulun alla myös havuja. Nämä samat elementit yhdistin kattaukseen ja nakkasin sekaan valot ja hopeista helminauhaa. Meidän pöytä on niin kapea että se rajaa kattausvaihtoehtoja aika paljon kun olisi hauska mahtua syömäänkin, mutta ihan kiva tuli näinkin. Servetit taittelin ruseteiksi ja koska en ehtinyt tehdä lautasliinarenkaita niin bakers twine (mitä ikinä onkaan suomeksi) tuli avuksi tässäkin :D Kattaus on kiva mutta silti jotenkin, blääh. Häitä varten täytyy siis alkaa harjoittelemaan!








Meillä oli jälleen tosi ihana joulu. Kiitos kaikille meidän kanssa joulua viettäneille ja tietysti myös meitä lahjoneille <3 Kirjoittelen myöhemmin vielä erikseen mitä itse väkertelin paketteihin.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...