maanantai 31. lokakuuta 2016

Viisi vinkkiä DIY- joulukoristeisiin

Nyt kun Halloween on saatu alta pois niin voidaankin jo alkaa virittäytymään jouluun, eikös vaan? Meillä ei tänä vuonna ollut yhtäkään Halloween- koristetta eikä leipomusta mutta joulukoristeita ja joulufiilistelyä tulee tietysti olemaan sitäkin enemmän. Jo monien viikkojen ajan olen antanut jouluisten suunnitelmien raksuttaa päässäni ja pikkuisen olen Pinterestiäkin jo selaillut. Tänäkin vuonna aion ottaa tästä vuoden parhaasta ajasta kaiken irti.

Diy- taitoja tänä jouluna kysytäänkin erityisen paljon. Koska minä en työhön kykene mutta en varsinaisesti ole sairauspäivärahatavalla työkyvytön, niin putoan ikävään koloon jota kutsutaan persaukisuudeksi. Menot ovat tietysti entisenlaiset ja sehän tarkoittaa aika herkästi miinusmerkkistä lopputulosta.

Yritän suhtautua tähän kuten mihin tahansa vastoinkäymiseen elämässä: vittuuntuneena koitan nostaa leukaa pystyyn ja tehdä sillä vähällä mitä käytettävissä on, parasta mahdollista. Challenge accepted siis! Mukavampi on myös uudelleennimetä köyhäilyjoulu DIY- jouluksi :D 

Kokosinkin muutaman omaa silmää miellyttävän edukkaan koristeluvinkin teille, jos vaikka joku muukin näitä tarvitsisi. Tyylistä tinkimättä tietysti - kaikki nämä kokoamani vinkit sopivat vallan mainiosti skandinaaviseen tyyliin sisustettuun kotiin.










Käpykranssin löysin I Heart Naptime- blogista. Voisin hyvin kuvitella tekeväni tällaisen itse vaikka kävyistä, jotka kloritilla vaalensin viime syksynä Rauharentolan ohjeella. Tarkkasilmäiset bongaavat nuo kävyt tästäkin postauksesta ja monesta muusta tätä ennen - niistä on tullut mun lemppari"asusteet" kuviin käytettäväksi :) Tällainen kranssi olisi sopivan simppeli sekä ulkomuotonsa että tekoprosessinsa vuoksi vaikka vähän isompien lasten kanssa tehtäväksi. Tällainen olisi ihana antaa lahjaksikin ihmiselle, jolla on jo kaikkea.


Tämän idean löysin Tidningenlantliv- sivustolta. Sopisi meille koristeeksi ja esimerkiksi joulupöytään. Yksinkertaisen kaunis asetelma myöskin lahjaksi - sellofaaniin käärittynä ja jollain kauniilla nauhalla kiinni käärittynä (omassa mielikuvassa on raitaista baker's twinea) ja nauhassa kiinni taikataikinasta tehty simppeli valkoinen koriste tai karkkikeppi. I love it!



Tähtikuviot jakavat mielipiteet sisustajien parissa kahtia - toiset eivät voi sietää ja toiset keräävät kaikkea tähtitavaraa. Minä en kuulu kumpaankaan ryhmään vaikka meillä kaksi tähtimattoa lattiassa onkin. Tähti on kuviona kaunis, tässä koristeessa harmaantunut puu vielä kauniimpaa ja sirot pienet valot koristamassa sitä luovat täydellisen simppelin joulukoristeen. Voisin kuvitella laittavani tällaisen meidän portaikkoon, jossa on seinässä kätevä lippa johon voi kerätä just tämmöistä kivaa pientä koristetta ;) Materiaalit tämän toteuttamiseen eivät myöskään olisi kalliit. Miksei tällaisen voisi naulata (tai kiinnittää rautalangalla!) kohtalaisen suorista metsästä löydetyistä kepeistäkin. Tämä idea on Pioneer Settler- sivustolta.



Paperikoristeet ovat kauniita, yleensä helppoja toteuttaa (lastenkin kanssa), halpoja ja saatavilla monissa eri väreissä. Tämän idean nappasin Curbly- sivustolta. Linkin takaa löydät ohjeenkin mutta itse toteuttaisin tämän ilman noita metallisia niittejä, ihan vain liiman ja rei'ittimen voimin. Meillä ei kattoon saa ripusteltua oikein mitään kattomateriaalin vuoksi (sitä kammottavaa röpelökattoa, yäk) mutta meidän portaikkoonsiihen saa kaikkea tällaista laitettua kivasti esille. Usein siinä on roikkunut pompomeja ja viime jouluna siinä killui hamahelmi- hiutaleita. Ehkä tänä jouluna tällaisia vuorostaan! 


Origami- timanttien ohje on Designoform- sivustolta. Kuva How About Orange- blogista. Söpöjä graafisia kuvioita moderniin joulukuuseen tai vaikka huonekasviin ripustettavaksi. Pahoin pelkään ettei mun sorminäppäryyteni tahi hermoni näiden kokoamiseen riitä mutta mikään mahti maailmassa ei estä mua yrittämästä silti. Raportoin sitten montako uutta kirosanaa lapset oppivat, kun näiden tekoa todistivat :D

Nyt kaikki muutkin pikkurahan joulustelijat vinkatkaapa kommenttiboksiin parhaat niksinne miten joulun voi toteuttaa törsäilemättä? Aiotko kokeilla jotain näitä postauksen koristeluja?

Loppuun vielä meidän karhukoplan tonttulakit, josta jouluompelusten sarja alkaakin. Tiptap, tiptap..



Jos teiltä vielä hiippalakit puuttuu, niin laita mulle sähköpostia dobermami (at) gmail.com tai klikkaa itsesi blogin Facebook-sivuille ja laita sitä kautta viestiä. Jos mustavalkoinen maailma viehättää, niin kangasvaihtoehtoja näet alla. Lisäksi yksiväristä punaista, harmaata, mustaa tai raitaisia on mahdollista tehdä, kuuntelen toiveita :) Peruslakki tiu'ulla 10€, rusettilisä +2€, hinnat sisältävät postikulut.


 

tiistai 25. lokakuuta 2016

Yksinäinen äiti

Minulla ei ole kovin montaa ystävää tai läheistä kaveria. En varmaankaan ole erityisen sosiaalinen ihminen. Viihdyn itsekseni ja oman perheeni kesken hyvin. En juokse tapahtumissa enkä viihdy väkijoukoissa. Kuormitun sosiaalisista tilanteista tuttujenkin ihmisten kesken aika paljon, vähänkään itselleni outoja ihmisiä mieluiten vältän. Minä olen luonteeltani herkkä ja ihmisten töksäyttelyt jäävät vaivaamaan minua pitkäksi aikaa. En pidä siitä, että minulle kerrotaan asioita itsestäni - toisten tekemät huomiot minusta usein vaivaannuttavat minua. Ystävystyminen uusien ihmisten kanssa on raskasta ja lähelle päästäminen itselleni tosi vaikeaa.

Harvoin tapaan yhtä ystävää enempää viikossa, usein en sitäkään. Sosiaalinen kanssakäyminen on minulle uuvuttavaa ja haluan voida olla ystävilleni täysillä läsnä. Pidän kalenterini tarkoituksella väljänä. Olen päivät kotona lasteni kanssa, ja sehän se vasta uuvuttavaa onkin vaikka siitä paljon saankin. Yhdellä lapsistani on erityistarpeita ja kaksi muuta ovat vielä pieniä. 

Sosiaalinen media ja muu virtuaalinen kanssakäyminen onkin itselleni tässä elämäntilanteessa ollut kaikista kätevin kanssakäymisen muoto. Haastavaksi itselleni on osoittautunut rajan vetäminen voimia antavan sosiaalisen kontaktin ja energiaasyövän länkyttämisen väliin. Netin äitiryhmistä olen saanut poikkeuksetta negatiivisia kokemuksia ja ne olenkin jättänyt. Nettikommunikointini koskeekin lähinnä jo ennalta tuntemiani ihmisiä. 


Olen lähipiiristäni ainoa, joka on lastensa kanssa kotona siksi ettei kykene "oikeasta" työstä suoriutumaan (enkä tästäkään jobista täysin, käyväthän lapset hoidossa muutamana päivänä viikossa). Syy kotonaolooni/työkyvyttömyyteeni ei kuitenkaan ole oleellinen muutoin kuin siten, että en ole tätä itselleni valinnut. Olisin ennemmin töissä jos voisin, ja minua odottaisi ura alalla, joka on itselleni kiinnostava. Kaikista mieluiten opiskelisin. Se ei tällä hetkellä kuitenkaan ole mahdollista. En siis voi samaistua työssäkäyviin ystäviini, en opiskeleviin ystäviini enkä oikeastaan muutamiin heihinkään, jotka lapsiaan kotona hoitavat. Harrastuspiireissä taas putoaa porukasta pois heti, jos ei ole aktiivisesti toiminnassa mukana.

Olen ikäänkuin vieraantunut kaikesta ja kaikista. Ymmärrän että yhteisen maaperän löytäminen voi olla työssäkäyvän uraohjuksen tai opinnoissaan kaulaa myöten kahlaavan kanssa vähän hukassa, minä kun olen vain kotona. Maailma kutistuu perusasioihin ja -toimintoihin lapsia hoitaessa mutta yhä edelleen mua kiinnostaa samat asiat kuin ennenkin. 

Oman vinksahtaneen päänsisäisen maailmani jakaminen toiselle on vaikeaa, koska en aivan ymmärrä sitä itsekään. Blogia seuranneet tietävät, että omassa jaksamisessani on ollut parantamisen varaa. Minut henkilökohtaisesti tuntevat tietävät vielä enemmän. En varmasti ole ollut positiivisinta seuraa enkä helpointakaan. Silti sama minä siellä alla on.



Aivan vasta tajusin olevani yksinäinen. Takerrun illan hiljaisiin tunteihin, kun miehen kanssa vielä hereillä ollaan. Usein ei edes puhuta mistään erityisestä, toisinaan käydään syvällisiäkin keskusteluja. On vaikeaa lähteä nukkumaan, koska olisi mukava istua toisen aikuisen kanssa vielä hetki pidempään. Aamulla edessä on taas yksinäinen päivä. Metallimies onkin yksi mun harvoista uskotuistani.

En syyllistä ketään enkä toisaalta aio ottaa tästä syytä omille niskoillenikaan.  Halusin kirjoittaa tästä, koska uskon etten ole ainoa. Aikuinenkin voi olla yksinäinen, silloinkin vaikka ympärillä olisi paljon ihmisiä. Jos kuitenkin jää vaille kaipaamaansa kontaktia ja tajuaa jäävänsä toistuvasti syrjään niin tuntuuhan se pahalta. Pystyn samaistumaan tyttäreni läpikäymiin ongelmiin kavereidensa kanssa, vaikka pienten tyttöjen maailma onkin puhtaasti julma.

Oletko sinä joskus ollut yksinäinen tai tuntenut vieraantuneesi ystävistäsi?

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

"Äiti, täällä on sammakon iho!" ja muita luonnon ihmeitä.

Minusta on ihana asua maassa, jossa on neljä toisistaan poikkeavaa vuodenaikaa. Suomen luonto on kertakaikkisen kaunis kaikkina neljänä vuodenaikana. En pystyisi valitsemaan yhtä suosikkia, rakastan kaikissa jotain yhtälailla kuin jokaisessa vuodenajassa on omat miinuksensa. Vuodenaikojen vaihtelun katseleminen on ihanaa ja valokuvausharrastuksen imussa olen huomannut tarkkailevani ympäristöä aivan uudella silmällä - pidän tätä pelkästään hyvänä asiana. 

Luonnossa liikkuminen on aina ollut mulle mieluista puuhaa. Mummulassa maalla rymyttiin serkkujen ja mun parhaan kaverin kanssa pitkin metsiä ympäri vuoden ja teini-iässäkin, kun ei ollut erityisen trendikästä liikkua luonnossa, hakeuduin yksinäni luontoon kun maailma tuntui ahdistavalta. Olen jopa jokusen kerran käynyt metsässä huutamassa pahan olon pois. Se auttaa mutta tuntuu myös vähän typerältä :D















 


Olen myös säälittävä pelkuri. En tiedä itsekään missä vaiheessa mun elämääni aloin pelkäämään ötököitä ihan kauheasti. En tätä pelkoa pysty hallitsemaan eikä auta vaikka toistuvasti kuulen olevani typerä ja ylireagoivani. Ampiaiset, paarmat, perhoset (kyllä!), ja hirvikärpäset ovat listan kärjessä ja laukaisevat ihan hirvittävän paniikin. Niin tyhmää ja tarpeetonta kuin se onkin. 

Hirvikärpäset ovat ikävästi levinneet nyt tänne pohjoisempaankin Suomeen ja ötökkä, joka ei huitaisemalla suostu luovuttamaan on saanut minut välttelemään metsää. Niinpä, joudumme ajoittamaan koko perheen metsäretket talveen, myöhäiseen syksyyn tai varhaiseen kevääseen kun noita lentäviä perkeleitä ei vielä ole tai ne ovat jo paleltuneet.

 










Viime viikonloppuna sitten pakkasimme makkarat, termarikahvit, mustikkapiirakkajälkkärit ja lapset autoon ja hurautettiin luonnosta nauttimaan. Lapset ovat aina ihan intopiukeina näistä retkistä ja se tekee mut vähän surulliseksikin, kun en tyhmiltä peloiltani voi heille useammin näitä nautintoja tarjota. 

Sillä aikaa, kun isimies viritteli tulta minä kävin lasten kanssa ihmettelemässä metsäpolulla. Tytöt juoksivat onnesta soikeana polkua pitkin ja vuoroin nenä maata viistäen tai niskat kenossa ylös tähyten ihmettelivät ympäristöään. Lasten havainnot ympäröivästä maailmasta ovat niin hauskoja! Pikkuveli, metsämiehenä vielä tosi tottumaton, arasteli epätasaista maastoa alkuun tosi paljon ja piti kävellessään kummallista uikutusta :D Aika pian siskojen loittonevat selät saivat pikkumiehen kuitenkin unohtamaan pehmeän alustan ja hän paineli kädet viuhtoen isompiensa perään.

 

 

Meidän retkipaikalla on kaunis lampi, jonka rannassa on tietty superhauskaa lorkkia. Vielä ei nämä kaksi pienintä tahdo uskoa ettei sinne veteen enää ole mitään menemistä. Tytöt saivat viriteltyä hauskan juonellisen leikin käyttäen keppejä ja rannasta löytynyttä lumpeenlehteä. Lumpeenlehden nähdessään Pikkusisko huudahti: "Äiti! Täällä on sammakon iho!" Kyllähän se lumpeenlehti vähän sammakonnahalta näyttää kieltämättä :D

Ruoka maistui vaikka onhan se sellaista sössöttämistä aina ulkona. Ticketin kurapuvut ovatkin tosi näppärät metsäretkillä, kun sinapit ja rinnuksille valuneet mehut saa kotona helposti pyyhittyä rätillä pois :) 

Retkellä ja myöhemmin illalla lauantaiherkkuna lapset saivat maistaa uusia Organix Finger Foods- naksuja. Pääsin tällaiseen kamppikseen mukaan, koska olen Buzzador. Aina silloin tällöin Buzzador tarjoaa jotain kampanjaa ja saan itse päättää haenko mukaan vai en. Tähän halusin hakea. 





"Nämä kätevät suupalat ovat täydellisiä kaikkein pienimmille, jotka ovat juuri alkaneet syödä itse. Organix sormiruoka sopii kaikkiin tilanteisiin − välipalana kotona tai kaupungilla, täydentämään aterioita tai matkaevääksi. Maissinaksut tehdään luonnollisista luomu-ainesosista ilman turhia lisäaineita, jotta ne maistuvat juuri siltä miltä pitääkin."

Minusta tuollainen kuivakaapissa säilytettävä naposteltava, josta ei tuu muuta sotkua kuin helposti pyyhittävät muruset, on ihan loistava. Ja sopii mainiosti varsinaisen sormiruokailuiänkin ohittaneille lapsille. Nämä oli kivan näköisiäkin! Makuja oli kolme: porkkana, maissi ja paprika. Maut eivät olleet mitenkään voimakkaita, varmasti maistuu pienelle makumaailmaa tutustelevallekin lapselle.  Isosiskon lempparimaku oli porkkana, Pikkusisko piti paprikasta. Pikkuveli ei osaa kertoa mutta näytti maistuvan kaikki, kuten maistui kyllä isommillekin.

Jos sua kiinnostaisi Buzzadorin "ura", niin mukaan joukkoon pääset tästä. Liittyminen on ilmaista, samoin kampanjoihin osallistuminen. Olisin kiitollinen, jos lisäisit minut suosittelijaksi. Nimimerkkini on dobermami. 

keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Häätyyliä etsimässä

Jokaisen tulevan morsiamen tulisi viettää Pinterestissä aikaa PALJON. Se on loputon ideapankki ja varsinkin kaltaiselleni esteetikolle ja DIY- typylle ihan unelmien täyttymys. Hakusanat hakukenttään ja BÄM! Siinä tovin skrollailtuaan voikin poimia parhaat ideat päältä. Jos käyttäisin hääsuunnittelijaa enkä olisi siis itse innostunut omia häitäni suunnittelemaan, riittäisi että näyttäisin hänelle mun hääaiheiset boardit (kyllä, monikossa) ja kylläpä pääsiskin suunnittelija helpolla! Minut tuntevat kuitenkin tietää, että joku toinen suunnitelemassa mitä tahansa mun henkilökohtaista eventtiä olisi ihan älytöntä ja epäsonjamaisin asia maan päällä.

Häiden tyylin, väriteeman tai muun vastaavan kantavan ajatuksen keksiminen on aika tärkeä homma. Se voi määrittää häitä jopa juhlapaikan ja menunkin osalta. Havaji- teemaiset rantahäät ja Karjalan paisti eivät ainakaan allekirjoittaneen mielestä ole match made in heaven tai vaikkapa maalaisromanttiset häät vanhassa teurastamossa. Sinne se karjalan paisti tosin sopisi! :D

Deerpearlflowers.com
Weddbook.com
 
Weddbook.com
Pointtina tässä julkilausumassani on siis se, että jos ei tiedä mitä haluaa on hankala saada toimivaa kokonaisuutta aikaiseksi. Koristelu ja muu somistaminen on mulle itselleni tosi tärkeää ja siksi häiden teeman tai kokonaisfiiliksen löytäminen on erityisen tärkeää. Pinterest on tässä ihan korvaamaton apu, varsinkin jos se visio häistä ei ole aivan kristallin kirkas. Ja jos olisikin, niin lyön vaikka vetoa että jokainen morsian löytää Pinterestistä jonkun toteutettavan jutun.

Seuraavaksi kerron lyhyesti minkätyyliset häät meille tulee.

Meidän häitä tanssitaan syyskuun pimenevässä illassa ja yksi syy miksi syksyyn päädyttiin on tunnelmallisuus. Meille tulee pienehköt noin 60 hengen häät, johon tunnelmallisuus ja intiimiys sopivat hyvin. Kynttilät ja lyhdyt ovat osa meidän juhlaa, ja halutaan hämyinen tunnelma juhlapaikallekin kirkkaiden valojen sijasta. 

Minusta syksyyn kuuluvat tummat, vahvat värit mutta oranssia tai keltaista en häihin halua, vaikka nekin syksyn värejä ovat. Tumma luumu tai burgundi ja tummansininen sensijaan ovat aika vahvoja ehdokkaita. Tummien sävyjen rinnalle haluaisin jotain vaaleampaa ja hempeämpää. Uskon, että tummat ja vaaleat sävyt yhdessä korostavat toisiaan kivasti. Neutraaliksi väriksi vaikkapa harmaa sopisi tosi hyvin.

Simplysouthernwedding.com
Homedit.com

Meille on tulossa jotain perinteitä mutta ei kaikkia. Häätanssi halutaan mutta se ei välttämättä ole valssi, ja kirkossa soitettavat sisääntulomusiikki ja ulostulomusiikki todennäköisesti mietitään uusiksi, sikäli se meidän vihkikirkon puolesta on okei. Ruoka tulee olemaan noutopöytähässäkkä mutta ilman sitä karjalanpaistia ;) Näin muutamia jo mietittyjä asioita mainitakseni.

Olen selaillut häihin eri teemoja ja löydän niistä kaikista jotain mitä meidänkin häihin haluan. Modernin vintagehenkiset metsäläishäät industrial- ripauksella olis varmaan lähinnä sitä mitä päässäni olen pyöritellyt :D Jotain pientä humoristista otettakin täytyy sekaan ujuttaa. Lokeroinnin suurena ystävänä yritin sinnikkäästi löytää jotain selkeää boksia, mihin meidän häät olisivat sujahtaneet mutta selvästi häät tulevat olemaan tyylien sillisalaatti. Toivottavasti onnistutaan silti tekemään toimiva ja meidän näköinen kokonaisuus, se on tärkeintä.

Pinterest.com
 
Colincowieweddins.com


Elizabethannedesigns.com


Juhlapaikka asettaa suunnittelulle omat rajoituksensa. Me juhlitaan paikallisella nuorisoseuran talolla. En halunnut sellaista paikkaa mikä on katosta lattiaan puuta ja kauttaltaan myös puun värinen. Meidän varaama paikka oli oikeastaan ainoa vaihtoehto, jossa on sisätiloissa vähän vaaleampaa vaikka puuta onkin. Ei totisesti ollut mitään rakkautta ensisilmäyksellä mutta tila on edullinen, lähellä keskustaa ja uskon että saadaan siitä tosi kaunis koristeluilla. Meidän tapauksessa juhlapaikan näkeminen tavallaan vähän kokosikin mun ajatuksiani siitä, mitä mun kokoamistani jutuista sinne voisi rakennella.

Mulla olisi kyllä ideoita vaikka kuinka moniin häihin, vähän sääli etten pääse suunittelemaan kuin yhdet ;) Jos oltaisiin löydetty juhlapaikaksi joku vähän rouheampi tila, niin se taas olisi ohjannut mun ajatuksiani enemmän sinne industriaaliseen ja simppeliin suuntaan. Nyt, kun tila on perinteikkäämpi ja romanttisen vintage- henkinen, niin koristelu suunnitellaan sen mukaan :) Voisin myöhemmin kertoa meidän juhlapaikasta vähän lisääkin.

Womangettingmarried.com

Kun sitä Pinterestiä niin hehkutin, niin mun pinnaukset löydät täältä. Olen niin tylsä tyyppi, että osa hää-tauluista olen laittanut salaisiksi mutta siellä on kyllä yksi inspiraatioboardi, josta näkee aika hyvin mitä tyyliä haen ja mistä pidän. Kimppu ei ainakaan tule olemaan kenellekkään yllätys noiden kuvien näkemisen jälkeen :D Jotain kuitenkin haluan yllätyksenä pitää.

Postauksen kaikki kuvat on netistä napsittuja, lähdetiedot kuvatekstissä. Viemällä hiiren kuvan päälle, ilmestyy musta "Pin it"- merkki ja sitä klikkaamalla voit tallentaa idean omaankin tauluusi Pinterestissä :)

perjantai 14. lokakuuta 2016

Hyväntekeväisyyshuutokauppa (Roosa Nauha) 14.10.2016

Halusin antaa teille pienen shoppailuvinkin. Kotimaista osaamista olisi tarjolla fb:n ompeluryhmä Saumanvaran järjestämänä, kun Roosa Nauha- säätiön tukemiseksi järjestetään huutokauppa jo ties monettako kertaa.

Idea on lyhyesti tämä: me ompelua harrastukseksemme harjoittavat olemme ommelleet/valmistaneet jotain käsintehtyä, ladanneet ne kansioihin ja sieltä te, hyväntekeväisyyttä tukevat ihanat ihmiset, voitte niitä huutaa itsellenne. Lähtöhinta kaikissa kohteissa on 5€. Aikaa käsitöiden ostamiselle on tänä päivänä klo 10-22. Mukana on yksityishenkilöiden lisäksi myös yrityksiä, ainakin Nosh oli lahjoittanut lahjakortteja huutoon ja jokunen kangaskauppiaskin oli laittanut meille kangasholisteille namuja huudettavaksi.

Roosa Nauha- huutokaupan fb- ryhmä on kaikille avoin. Sinne pääset liittymään tästä. Viime vuoden keräyspotti oli 16 000€. Se on mieletön summa! Toivottavasti tänä vuonna saadaan vieläkin suurempi summa kerättyä :)

Itse osallistun nyt muistaakseni kolmatta kertaa. Tällä kertaa ompelin tyllihameen. Taival oli tuskainen ja lopputulos ei vastaa visiota sitten yhtään mutta, no, onpahan jotain. Tässä jokunen mun oma lemppari kaikkien niiden ihanien juttujen joukosta, mitä taitavat käsityöläiset ovat valmistaneet.










Laajasti on siis kotimainen käsityöläisyys edustettuna <3 Loppuun vielä se itse tekemäni tyllihame. Hame on kooltaan noin 104-116cm.




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...