tiistai 30. kesäkuuta 2015

Miksi tehdä muuta kun voi grillata?

Pian kesäkuu on ohi eikä olla saatu nauttia kuin muutamasta kesäisestä päivästä. Eilen onneksi oli yksi niistä päivistä ja siitä otettiinkin kaikki irti. Saatiin kylään kesän festareita kiertäneet käly ja rokkarimiehensä ja pistettiin grilli kuumaksi! Aijai mitkä syömingit meillä olikaan ja mukava päivä muutoinkin. Minusta on ihanaa, että tyystin erilaisista elämäntilanteista huolimatta yhdessäolo ei tunnu pakotetulta tai vaivaannuttavalta vaan paskavaipat, taaperoraivarit ja festarirymyäminen solahtaa kaikki mukavasti limittäin ja kaikilla on rento fiilis. Siinä vierähtää aika niin ettei huomaakaan!





Pihalla oltiin, kun oli niin ihanan lämmin ilma ja sain näpsittyä muutaman kivan kuvan. Trampoliini on kovassa käytössä ja oman vuoron odottaminen pitkäpiimäistä puuhaa. Meillä on mutama sääntö trampoliinilla pomppimiseen, jotta vahingon mahdollisuus saataisiin minimoitua. Ne on mietitty yhdessä Isosiskon kanssa ja kirjattu paperille ylös. Ne ovat seuraavanlaiset:

1. Trampoliinilla pompitaan yksi kerrallaan.
2. Trampoliinilla ei saa olla mitään ylimääräistä.
3. Kengät pois.
4. Ole varovainen.
5. Vetoketju kiinni.


 


Trampoliini ei totisesti hivele silmää mutta se on pelastanut monta tylsää hetkeä ja saapa siinä hyvää liikuntaakin. Motoriikka kehittyy ja kun säännöt on olemassa niin samalla lapset saavat harjoitusta sääntöjen noudattamisesta. Kärsivällisyyttä harjoitetaan omaa vuoroa odottamalla ja ei sovi unohtaa sitäkään kuinka hauskaa siinä pomppiminen on :) Trampoliineilla tapahtuu paljon tapaturmia enkä ihmettele miksi! Liian monesti näkee, että pomppimassa on monta eri-ikäistä ja -kokoista lasta ja saattaapa siellä olla vielä kaikenlaista leluakin mukana, mm. kengurupalloja, jotka ovat minusta keppien lisäksi vihoviimeisiä trampalle vietäviä tavaroita. Meillä on trampoliini ollut jo monta vuotta ja uskon, että haavereilta on säästytty siksikin, että säännöt on ja niitä noudatetaan. Toivotaan, että jatkossakin säästyttäisi haavereilta! Onko teillä lukijoilla trampoliineja? Minkälaiset säännöt siellä on?




 Grillattavaa meillä oli monenlaista ja lisukkeena oli itsetehdyt bataatti- ja perunaranskalaiset, joista en hoksannut kuvaa napata. Itse maistoin ensimmäistä kertaa pekoniin käärittyjä herkkusieniä ja aivan kelpo tavaraa, mutta mikäpä sellainen ei olisi joka on kääritty pekoniin? :D Chorizomakkara oli meidän kotigrillissä myöskin ekaa kertaa ja hyvää tuli siitäkin. Tuore ananas grillattuna on mun uusi lemppari ja sitä aivan taatusti grillataan myös ensi kerralla. Grillijuusto kuuluu myöskin lempigrillattaviin. Ribseissä ei turhan paljoa ole syötävää mutta se vähäinen on tosi herkkua.

 




Jälkkäriksi syötiin tällä ohjeella jätticookieta ja vaniljajätskiä sekä kinuskikastiketta. Päivän päätteeksi pieni viulistimme esiintyi :)



Kiitos pitkätukat, otetaan pian uusiksi <3

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Pikkuveli 3-4kk

Pojanroikale kasvaa niin vauhdilla ettei ehdi edellisen kuukauden kuulumisia kirjoittaa, kun jo uusille ikäkuukausille siirrytään! Oikaistaanpas nyt vähän, että saadaan kurottua ajankulua kiinni. Kirjoittelen nyt siis yhdistetysti sekä kolmen että neljän kuukauden tapahtumia ja kasvua. Yleisesti täytyy todeta, että sanonta siitä, että vauvan kanssa eletään aina jotain vaihetta, on kyllä niin totta. Pikkuveljen kanssa se, mikä toimi eilen ei varmastikaan toimi enää tänään ja kun yksi osa-alue helpottaa niin toisella alkaa nilkuttamaan. Sanon suoraan: äiti on vähän väsynyt. Mutta minusta lisää sitten toiste, keskitytäänpäs nyt meidän perheen pienimpään mieheen.



Täällä kerroin viimeksi pienen poikasen kasvusta ja kehityksestä. Tuolloin oli löytynyt hieman helpotusta elämään, kun näytti siltä että päiväunet alkavat löytymään. Kuinka väärässä sitä kolmen lapsen äiti voikaan olla?? :D En vertaa lapsia mutta sanon, että on todellinen shokki kun perhe täydentyy tällaisella tyystin erilaisella vauvalla kuin edellinen oli. Pikkusisko söi säntillisesti ja nukkui säntillisesti. Mitään suurensuuria heittoja ei tullut ja jos tuli, niin tilanne korjaantui pedanttiin rytmiin piakkoin. Ei tämä poika! Ei sinnepäinkään!

Päiväunia hän nukkuu kolmet, joskin viimepäivinä taas kaikki päiväsaikaan nukkumiset ovat menneet pipariksi. Hampaita, uudet taidot, muuten vaan, tiedäpä häntä mistä kiikastaa.. Unien kesto on mitä tahansa puolen tunnin ja kahden tunnin välillä, useimmiten joko 30min, 40min, 60min tai 90min. Tarkan ajan tiedän siksi, koska meillä on Nabby- itkuhälytin käytössä, joka tallentaa uniajat ja unien kesto näkyy näppärästi Nabbyn sovelluksen näytöllä. Unet siis nykyään onnistuvat vaunuissa ulkona mutta unessa pysyminen on edelleen vaikeaa. Mikäpä niissä lyhyissä unissa, jos vauva olisi nukuttuaan levännyt ja tyytyväinen mutta eipä ole. Vinkkejä otetaan vastaan, jos sellaisia olisi siellä lukijoiden joukossa jollain antaa? :)




Yönsä poika nukkuu hyvin. Onpa ollut muutama sellainenkin yö, että hän on nukkunut heräämättä läpi yön. Useimmiten yöhön mahtuu yksi tai kaksi syöttöä, riippuen minkä ajattelee yöksi. Koska minulla on todella hyvät unenlahjat nukahdan useimmiten samalla hetkellä, kun pää koskettaa tyynyä ja yöllisten herätysten jälkeen samoin. Nukutan vauvan illalla sänkyyn viereeni 20-22 välillä ja joskus se todella on vienyt kaksikin tuntia. Itse menen nukkumaan vasta puolen yön maissa, jolloin siirtäessäni vauvaa omaan sänkyynsä unia jatkamaan syötän hänet. Useimmiten hän syö ensimmäisen kerran 4-5 maissa, jolloin otan pojan viereen syömään ja hän jää kainaloon nukkumaan. Toisen kerran vauva ruokailee 6-7 maissa, jonka jälkeen hän herää tai jatkaa unia vielä yhdeksän korville.

Tissi maistuu mainiosti ja kasvukin on ollut niin hyvää ettei olla saatu yhtään painostusta kiinteitä ajatellen neuvolasta, minkä katson olevan pieni ihme. Toisaalta, meidän terveydenhoitaja taitaa muistaa Pikkusiskon vauvavuodelta etten ollut lainkaan myötämielinen kiinteiden aloittamiselle 4kk iässä vaikka kasvu ei koskaan ollut riittävää. Parempi ettei tuputetakaan, koska itsepä minä lapseni tunnen ja uskon tietäväni milloin kiinteitä on aika tuoda ohjelmistoon :) Päivisin on syödessä pientä keskittymiskyvyttömyyttä ollut havaittavissa, kun maailma ja erityisesti siskojen touhut ovat alkaneet kiinnostamaan pientä poikaa. Hän ottaa pikaisia pikkuhörppyjä mutta tiheään tahtiin ja olenkin tarjonnut huikkamahdollisuutta aina, kun on vähänkään siltä näyttänyt. Koen onnistuneeni nyt lapsentahtisessa imetyksessä paremmin, kun en ole kelloa katsonut lainkaan. Maidontulo on tasaantunut eikä pahempia kiristyksiä ja pakkaantumisia enää juurikaan tule paitsi yön jäljiltä, jos unipätkät ovat olleet pitkiä tai olen unenpöpperössä syöttänyt samaa puolta koko yön. Onneksi tulin hankkineeksi Medelan sähkökäyttöisen rintapumpun, jolla saa kymmenessä minuutissa pullon täyteen ja tissin tyhjäksi :)



Taitojakin pikku-ukko on oppinut! Vatsalleen kääntymisen hän oppi aika tarkalleen 3,5kk iässä. Se olikin hauska taito vaikka ottaahan se kaaliin, kun ei siitä itse pois päässytkään.. Siksipä olikin tarpeellista opetella takaisin selälleen kääntyminen. Tämä tapahtui tarkalleen 4kk ja yhden viikon iässä. Pientä hiomista uusi taito vielä vaatii ja useimmiten poika karjahtelee äidin tai isän avuksi. Pikkuveli jaksaa jo nostaa etuvartalonsa suorille käsivarsille ja pikkuisen siitä jo liikehtii sivuilleen. Pötköttelypeittojen kokoa täytyisi kasvattaa, kun eihän noin liikkuvainen poika millään kovin pienellä pläntillä enää pysy. Sylissä poikanen pykertää itseään istualleen eikä tosiaankaan viihdy enää kehtoasennossa sylissä. Aivan pienen pieniä vierastamisen merkkejäkin on jo nähty. Toivon todella ettei pojasta tule aivan yhtä ronkelia hoitajansa suhteen kuin Pikkusisko oli. Hänelle kun ei ensimmäiseen vuoteen kelvannut kukaan muu kuin äiti tai isä. Leluistakin vauva on kiinnostunut ja tarttuu niihin kiinni. Suuhun menevät tietenkin :) Kuolaa piisaa ja ikenet tuntuvat kutisevan mutta ei sieltä näytä mitään kovin selvästi ainakaan nousevan. 

Neuvolassa mitottavana ollaan tosiaan ehditty käydä jo kahteenkin otteeseen. 3kk neuvolan jälkeen jo ajattelin, että se sama napina painosta alkaa kuin viime kierroksellakin mutta kyseessä olikin vain kolmen kuukauden notkahdus. En ole varma onko meidän neuvolassa jo uudet käppyrät käytössä. Olenkin itse käynyt syöttämässä meidän kaikkien lasten mitat niille täällä. Ei ole kenenkään kasvu ollut tasaista, jokaisella on notkahduksia ja vastaavasti kirityskausia. Yhteistä kaikille on kasvu omalla tyylillä ;) Rokotuksia saatiin ja niistä tuli sen verran kipeäksi, että kerran annettiin suppo.

3 kk:n mitat olivat tällaiset, suluissa edelliset:

Paino 6 850g (6 200g)
Pituus 63,2cm (59,7cm)
Päänympärys 42,1cm (40,9cm)

4kk tarkastus tehtiinkin lääkärin toimesta. Tutkiessa kaikki oli kunnossa ja lääkäri kehui poikaa hyväntuuliseksi ja jänteväksi. Edellisen kerran notkahdus painossa oli nyt otettu kiinni korkojen kera! Sitä oli tullut lisää 900g.

4kk:n mitat:

Paino 7 750g
Pituus 65,3cm
Päänympärys 43,6cm

Ei mikään heiveröinen ole meidän poika :D <3


lauantai 27. kesäkuuta 2015

Tyttö olet timanttia

Ystäväni Laura, joka on ihanan NauravaNappi- blogin kirjoittaja, antoi minulle suuren kunniatehtävän. Hän pyysi minua kolmannen lapsensa kummiksi. Olin todella otettu, erityisesti siksi, että pääsin kummitädin tehtävään ensimmäistä kertaa. Pieni kesäkuun neitonen syntyi 9. pvä tiistaina enkä malttanut edes viikonloppuun odottaa, kun piti päästä tätä suloista tyttöä katsomaan.

Tiesin tietenkin, että äitinsä on ommellut hänelle kaikkea ihanaa mutta en malttanut vastustaa kiusausta, kun en itse saa söpöjä tyttövauvan vaatteita enää ommella. Muistin kuulleeni, että kaikista pienimmissä vaatteissa ei mekkoja juuri ollut, joten päätin selättää mekkobody-peikon ja tein sellaisen tällä ohjeella. Kangas on Viljamin Puodista. Kanttaukset ja bodyn alaosan tein ohuella valkoisella trikoolla, joka on ostettu R-Collectionin Pop-Up-myymälästä. Body on leikattu 56cm Kisuliinin pohjalta.



Halusin tehdä myös vähän jotain isommassa koossa. Minulla oli pieni pala ompeluryhmäläiseltä ostettua Pikku Piltin Timantti-trikoota, josta valmistui Pikkusiskolle tämä mekkobody, josta se aiemmin mainitsemani mekkobody-peikko sai alkunsa.. Trikoota siis oli vielä ja mikäs sen parempi käyttökohde kuin kummitätin kulta <3 

 
 

Body on tehty Bert- nappilistabodyn kaavalla mutta jätetty se vietävän nappilista pois ja siirretty nepparit olalle. Muistan Lauran kehuneen mallin olevan hyvä heidän pitkille ja hoikille lapsilleen. Housut on Little Houses- kaavalla tehty. Ne on minusta mukavan kapoiset housut ja pitkillä resoreilla niihin saa kivasti lisää käyttöikää. Settien tekemiseen ihan paras housukaava, koska siinä on tuollainen erillinen kappale takana, johon voi laittaa samaa kangasta kuin yläosaan. Niinkuin itsekin tässä tein. Kokona sekä ylä- että alaosassa on 68cm. Mustan trikoon alkuperää en nyt muista..

Sovituskuvia odotellessa, vinkvink sinne NauravanNapin puolelle ;)

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Pääskysestä ei päivääkään

Osallistuin Saumanvara- ompeluryhmän ompeluhaasteseen. Homma meni niin, että tilasin ylläripaketin tällä kertaa "veiviin" osallistuneen Verson Puodin verkkokaupasta. Odottelin paketin saapumista ja sitten vielä odottelin, että paketin sai aukaista. Olin sopinut etukäteen Metallimiehen kanssa, että juhannus menee minun osaltani sitten veivitunnelmissa, kun en ompeluaikaa ole juurikaan käytännön syistä viimeaikoina saanut. Perjantaina sitten sai mysteeripaketin aukaista ja aloittaa suunnitelmat. Työn tuli ohjeiden mukaan olla itselle. Siinä piti olla jotain uutta, keltaista ja maksia.



Kangas oli harmaata "Vapaa kuin taivaan lintu"- trikoota, jossa on pääskysiä. Sitä oli reilu palanen, noin puolitoistametriä. Mittasin kankaan vasta pesun jälkeen ja silloin sitä oli 140cm. Tein kaksi luonnostelmaa ja totesin ettei kangas riitä kumpaankaan, maksikokoinen kun olen.. Silloin muistin uusimmassa Käsityökerhon-lehdessä olleen kesälökärikaavan ja päätin mielenhäiriössäni kokeilla saisinko kaavat kankaalle mahtumaan. Ohjeessa sanotaan, että kangasta tarvitsee kaksi metriä mutta nipinnapin sain kankaan riittämään. Vielä ennen kuin leikkasin, mietin pitkään.. Malli oli sellainen, jonka en oikein uskonut minulle sopivan mutta leikkasin menemään, kun olin kaavankin piirtänyt. Ajattelin, että kyseessähän on nimenomaan ompeluhaaste. Ylevät ajatukset itseni kehittämisestä päässä pyörien leikkelin pääskyset housujen muotoon. Leikkasin samalla harmaasta palalaari-trikoosta ja keltaisesta Emeli Designiltä tilatusta trikoosta omalla kaavallani imetystopin, jonka ajattelin sopivan kivasti housujen kanssa. 



Ompeluohjeet olivat minun järjelleni hieman omituiset ja lopputulos vieläkin omituisempi. Housut eivät todellakaan istuneet minulle ja näyttivät lähinnä pyjamahousuilta. Koitin kaventaa lahkeita - ei toiminut. Leikkasin epämääräisen vyötärökaitaleen pois ja vaihdoin resoriin, joka johti ministi parempaan lopputulokseen. Ei kuitenkaan mitään, mihin olisin ollut edes etäisesti tyytyväinen saati, että olisin kehdannut lopputulosta kenellekään näyttää. Kokeilin vetää housuja ylöspäin capri-mittaiseksi ja silloin Metallimies huudahti, että tee niistä caprit! Niinpä pätkäisin housut ja kokosin pienenpienistä tilkuista lahjeresorit. Yllätyin itsekin kuinka paljon housujen ilme muuttui!

Toppi on imetystoppi. Imetyksen mahdollistaa tuplayläosa, jossa ulompi kaula-aukko on todella avara. Ulompi miehustakappale on imettäessä tarkoitus kiskaista alas ja alempi miehustakappale, joka loppuu rintojen alle on vuorostaan tarkoitus nostaa ylös. Kanttasin topin samaisella keltaisella trikoolla, josta alempi miehustakappale on tehty ja piristykseksi helman kaksoisneulaommel on keltainen. Kokeilin myös ensimmäistä kertaa pisarahalkiota ja muutaman perkeleen kirvoitti sekin. Ensi kerralla tiedän sitten tehdä kapeamman kantin..



Koko juhannus meni taistellessa ja kyllä kirvelee tämä tappio :D Positiivista on se, että en luovuttanut vaikka mieli teki monta kertaa. Sinnikkäästi työstin niin kauan, että tulos oli pidettävä ja jokseenkin mieluinen. Omia rajoja tuli venytettyä ja kokeilin uutta, aivan kuten haasteen yksi osa oli. Minulla on kuitenkin etanan stressinsietokyky, joten tästä ompeluhaasteesta toivutaan vielä pitkään ;) 

Kesän toivat nämä pääskyset tullessaan! Haasteen deadline oli eilen ja se oli kesän ensimmäinen lämmin päivä täälläpäin Suomea. Ei totisesti ole tarennut lyhentää lahjetta tai hihaa aiemmin. Mukava, että saatiin otettua ulkona kuvat.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Perheen pienimmälle

Luvattoman vähän olen postannut ompeleita. Nyt teen ryhtiliikkeen sen asian suhteen ja näistä on hyvä aloittaa.

Nappinjan Sadepandoja ostin viimeksi Kankaiden yöstä. Kerrassaan ihana kuosi! Paketissa tuli pieni pätkä Sadepandojen raitaista kaverikangasta ja silloin syntyi ajatus kietaisubodysta, johon laittaisin kumpaakin kangasta. Ajatusvirhe tuli etukappaleiden kanssa, kun leikkasin kappaleet vahingossa väärinpäin ja raidat tulivatkin päälle ja kätkivät pandat alleen. Näinkin on minusta kiva! :) Laitoin simppelisti mustat kantit, kun muita sopivia värejä ei ollut. Piristeenä on kaksoisneula-ompeleessa turkoosinvihreä lanka. Kaavana bodyssa on Ottobren Warmly Wrapped koossa 62 tai 68, en muista varmaksi. Tein pitkät hiharesorit, kun kangasta ei riittänyt täyspitkiin hihoihin. Bodyn hihat ovat siis alunperin kaavoitetut kantteja varten. 




Jumpsuitissa kaavana on Villikko muokattuna vetoketjun sijainnin osalta ja selkämittaa lisäsin noin sentillä. Koko kaavassa on 68cm eikä Pikkuveli ole kuvissa kuin hippasen päälle 60cm pitkä, mutta poika on pitkäselkäinen. Onkin ajatuksena ollut, että kuosittelisin Villikon kaavaa hieman pitkäselkäisemmäksi ja vastaavasti hihoja ja lahkeita lyhentäisin reilusti. Erityisesti hihoissa on valtavasti ylimääräistä eikä jumpsuitin selkämitta riitä mitenkään niin pitkään, että hihat olisivat edes lähellekään sopivat. Selkämitta vaatii lisäpituutta siksikin, että meillä on kestovaipat käytössä ja ne vievät enemmän tilaa kuin kertakäyttöiset vaipat. Haalarin resori on muistaakseni Hannan Kankaan loppuunmyynnistä ostettu ja se sopi täydellisesti Sadepandojen kaveriksi. Olisikohan sävynä ehkä Jade tai jotain sinnepäin?


Turkoosi Sokerihiiri on tietenkin Verson Puodista ja sekin muuntautui jumppikseksi ja bodyksi. Tällä kertaa body on tehty Ottobren Bert- bodyn pohjalta. Keskiedun nappilistan jätin tekemättä (nappilistan tekeminen on minusta joka kerta yhtä vaikeaa, sama kuinka monesti sellaisen tekee) ja laitoin nepparit olalle. Kokona bodyssa 68cm. Pikkuruinen rintatasku on minusta söpö juju tavalliseen bodyyn, kun pojalle ei oikein voi rimpsua, röyhelöä ja rusetteja laittaa. Hihat ja rintatasku on sekin Verson Puodin tuotantoa, raitatrikoota nimeltään Vapaa, jota ostin ompeluryhmäläiseltä pienen palan. Samaisesta kankaasta on housut, jotka syntyivät Ottobren Streaky Legs- kaavalla, josta tuli minun uusi lemppari. Mukavan väljä malli kestopepulle ja mikä parasta - ei haarakiilaa. Näissäkin koko 68cm. Jumpsuit on tehty samalla kaavalla kuin Sadepanda- jumppiskin. Raitaresori R-Collectionin Pop-Up- myymälästä.





 Loppuun vielä pieni köllöttelypeitto, jonka Pikkuveljelle tilkuista kasasin. Tämä odotti taustakangasta pienen iäisyyden ja lopulta pläjäytin sinne kaverilta ostettua turkoosia peikkokangasta, Metsolaa perhaps?

perjantai 19. kesäkuuta 2015

Juhannusmekko

Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen. Kylymähän täällä Pohjois-Pohjanmaalla ainakin on ja vettäkin ripsii aina välillä. Aika perinteinen juhannuskeli siis :) Onneksi minua lämmittää sisältäpäin nämä kaikki hormonit sen verran tehokkaasti, että rohkenin ommella itselleni hihattoman juhannusmekon. Voihan tähän onneksi nykäistä päälle neuletakin :)



Kangas on Verson Puodin Mummulan tuntu- joustocollegea, harmaa-mustana. Vaaleanpunaiset kantit sopivat tähän hyvin :) Kaava on sellainen, jota kutsun omakseni, sillä siinä ei juuri ole enää mitään alkuperäistä jäljellä. Lähtökohtana on toiminut Ompeluelämää Facebook- ryhmän Tissis- kaava. Olen koittanut muistakin kaavoista, kuten Ruskamekosta ja MIWistä muokata hihattoman kaavaa mutta siinä onnistumatta. Tästä tuli melko hyvä ja jotenkin kaava on sellainen, että kätkee ainakin omaan silmään melko monta kiloa pois ;) Mekossa on imetystä varten vaakaluukku, jonka alareuna on huoliteltu Framilonilla. Taskuista tuli taas aivan liian pienet esimerkiksi puhelimen kuljetusta varten mutta kyllä sinne nenäliina mahtuu. Kankaan huolellisesta asettelusta huolimatta kuvio menee hieman vinoon.. Onneksi siinä on "epätasaisuuksia" muutenkin, niin vinous ei ole niin silmiinpistävää. Helma on takaa aivan aavistuksen pidempi kuin edestä.



Hyvää juhannusta lukijoille! Pysykää turvassa <3

PS. Värjäsin eilen tukan. Tuli aika paljon tummempi kuin osasin odottaa mutta kivempi tämä on kuin se kulahtanut ei-minkään-värinen. Näköjään parin vuoden sykleissä menee tummasta vaaleaksi tämä kuontalo ja joskus siinä välissä käy punaisena. En näköjään osaa päättää mutta onneksi tuo hius on uusiutuva luonnonvara :p

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Jätticookie

Tykkäätkö kekseistä? Minä tykkään. Mitä isompi, sen parempi. Jätticookie kuulostaa vähän liiankin hyvältä, eikös? Ohje tuli vastaani Facebookin feedissä Novelle-mainoksen yhteydessä. Se löytyy täältä mutta laitan tähän ohjeen sellaisena kuin minä sen tein. Reseptiä päätin kokeilla siinä vaiheessa, kun silmäni osuivat maapähkinävoihin ainesosaluettelossa. Maapähkinävoi on jenkkien lempparia enkä ihmettele yhtään! Olen löytänyt tuotteen vastikään mutta ehtinyt tukkia sitä jo vaikka mihin. Paras tuorepuuroreseptinikin pitää sisällään maapähkinävoita, vaikka en alkuun sille puuron seassa lämmennytkään. Mustikat ja maapähkinävoi - namnam.


Tämä ohje ei pidä sisällään mustikkaa mutta namia on silti.

Suklaa-maapähkinävoicookie
100 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
1 dl luomumaapähkinävoita
200 g rouhittua suklaata

Kuivat aineet:
3 dl kaura- tai vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
tl vaniljasokeria
2 hyppysellistä merisuolakiteitä

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää vaahtoon kananmuna, maapähkinävoi ja rouhittu suklaa. Yhdistä kaikki kuivat aineet keskenään ja sekoita yhteen voi-sokerimassan kanssa.
Voitele piirakkavuoka ja kaada keksimassa pannulle. Paista 175 asteisessa uunissa noin puoli tuntia, kunnes pinta on kullanruskea ja keittiössä tuoksuu uunituore cookie. Keksin kaveriksi sopii erinomaisesti vaniljajäätelö.

Todellakin suosittelen kokeilemaan!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...