lauantai 25. huhtikuuta 2015

Bodyja Pikkuveljelle

Pikkuveli on osoittautunut huonoksi nukkujaksi päiväsaikaan ja ompeluaika on kortilla. Koska ompelupisteeni on esteettisesti olohuoneessa, aina silloin tällöin tarjoutuu tilaisuus ommella sauma silloin, toinen tällöin. Pikkuveli nukkuu päivisin pääasiassa liinassa ja se asettaa omat rajoituksensa. Olen tullut siihen tulokseen, että sarjatyöskentely on kannattavin ompelun muoto, jo siksikin, että vauva liinassa on hankala leikkoa mutta ompelu onnistuu mikäli bebe on suostuvainen siihen, että kantaja istuu. Mukavaa on myöskin se, että kun vaatteita valmistuu niin niitä valmistuu useampi samaan aikaan :)

PieniSuuri mies mahtuu kestopeppuineen vielä niukinnaukin 56cm Ottobren kaavoilla tehtyihin bodyihin mutta pääasiallisesti omatekemistä on käytössä jo 62cm, joissa on vielä kasvunvaraa mutta ei haitaksi asti. Kaavapohjana on Sausage Dog, enemmän tai vähemmän muokattuna. Kahdessa nepparit on siirretty olalle, kahdessa muussa on kaavan alkuperäinen neppari-ratkaisu. Haara on muokattu kaikista perinteisemmäksi bodyn haaraksi. En alkuperäisestä tykkää, koska se on minusta tympeämpi toteuttaa ja se on minun makuun liian leveäkin.

Nanun loppuunmyynnistä tilasin kaverin kanssa kimpassa mm. tätä ihanaa pohjaväriltään haalean mintun väristä O-ou- trikoota. Ihastuin tähän kankaaseen ihan kympillä ja harmittaa pirusti etten tilannut tätä enempää. Nyt jemmaan kankaan loppua kuin Klonkku sormusta enkä keksi mihin sen käyttäisin.


 Pehemiän minttua Hippua oli vielä palanen ja siitä sain leikottua bodyn ja jokusen tilkun peittovärkiksi. Mietin pitkään minkä väriset kantit tähän laitan mutta en oikein keksinyt oman resorilaatikon sisuksista mitään tähän sopivaa. Siispä mustat. Olisi mukava nähdä, jos joku on yhdistänyt tähän jotain vähemmän itsestäänselvää. Jos joku on näin tehnyt, jätäthän linkkiä kommenttiboksiin, jos jostain voisi käydä katsomassa :)


Ikasyrin luomulaatuinen Kirahvi-trikoo on ystävältä saatu. Olen ymmärtänyt, että tämä kangas on sellainen josta ennemminkin halutaan eroon mutta minäpä meinasin onnesta revetä, kun löysin kirpputorilta metrin tätä nannaa vitosella! Jos joku ei ole tätä päässyt hipeltämään, on jäänyt paljosta paitsi. On nääs niiiiiiiin pehmeää, että pärjää vertailussa pupuvauvojen turkille ja vauvan pyllylle ihan kuus-nolla :D Kuosi itsessään ei ehkä ole perinteisessä mielessä se, jolle syttyisin mutta, koska siinä on kirahveja, se korvaa kaiken. Kirahvi on minun toteemieläimeni ja minulla on heikko kohta kaikelle kirahvi-aiheiselle kamalle. Kangas on siis kaikin puolin mieleen :) 


Majapuun tammialesta kimppatilattiin ja tämä turkoosi koirakangas on sieltä. Kuosin nimen osalta lyö nyt aivan tyhjää. Kirkkaankeltaiset kantit sopivat tähän minusta kuin nyrkki silmään! Kerrankin pistin kerralla koko kankaan menemään. Tästä leikoin tämän bodyn lisäksi tytöillekin paidat ja tietty sitä tilkkupeittovärkkiä :D Tyttöjen kamppeet ovat vaan jääneet kuvaamatta.

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Vauvalahja x 2

Kun viime kesänä tein positiivisen raskaustestin, yhden keskenmenon ja muutaman "hutikierron" päätteeksi sain kuulla, että ala-asteaikainen luokkatoverini oli myöskin viimein miehensä kanssa saaneet ilouutisia kahden viivan muodossa. Emme ole nähneet sitten kouluaikojen mutta Facebook- kavereita olimme olleet tuolloin jo tovin. Lasketut aikamme olivat vain muutaman viikon erolla, joten olimme melko samassa raskauden vaiheessa kokoajan ja näinollen oli luontevaa vaihtaa ajatuksia. Juttelimme myös kaikesta mahdollisesta raskauden ulkopuolelta ja tunteiden kirjo oli valtava. Muistanpa iltoja, kun nauraa hohotin kännykkä kädessä kun kerrytimme yksityisviestiketjuamme ja vähintään yhtä monesti liikutuin. Säädyttömiäkin ne jutut olivat välillä, hyi olkoon :D

Hänestä muodostui Pikkuveljen odotusaikana itselleni tärkeä henkilö ja toivoisin, että joku päivä voisimme jutella kasvotusten. Hänen suloistakin suloisemman tyttären näkisin enemmän kuin mielelläni! Ehdottomasti halusin muistaa söpöläistä vauvalahjalla ja tällaista sain aikaan.




Verson puodista ostettu Leena Rengon käsialaa oleva Paratiisin puutarha on yksi lemppareistani. Sitä on ompelukoneeni työstänyt punaisena joustiksena, vihreänä joustocollegena ja nyt myös mintunvärisenä trikoona. Aivan harmittaa etten ottanut tätä enempää! Kun tarkastelin kangashyllyä vauvalahja mielessäni, päädyin tähän. Pariksi passasi Kestovaippakaupasta tilattu pinkki farkkutrikoo. Mitä halusin kankaista tehdä vaihtui moneen kertaan, mutta loppuviimein päätin, että käytännöllisintä on tehdä body ja sen pariksi leggarit. Pipo syntyi hetken mielijohteesta. 

Body on tehty Ottobren Sausage dog- kaavalla. Muokkasin sen verran, että sain olkapäälle nepparihalkion. Hihansuihin lisäsin joustopitsiä. Kokona bodyssa on 62cm. Legginsseissä luottokaava Ruusunpuna, kokona 56cm. Otin pienemmän koon kuin bodyssa, koska oman kokemukseni mukaan kaava on todella pitkäikäinen. Meillä Pikkusiskon Ruusunpunalla tehdyt 68cm legginssit siivottiin kaapista aivan vasta pois :D Pipo on omalla kaavalla ja saamani sovituskuvan mukaan korkeudesta olisi kärsinyt jättää vähän pois, mutta kuulemma pipo on vallan pidettävää sorttia ja siihen tyydyn ;) Lahja oli mieluinen ja se on paras mahdollinen kiitos <3

Ystävänpäivänä kirjoitin kahdesta minulle tärkeästä naisesta, jotka sain takaisin elämääni. Toinen kierroksemme on edennyt tilanteeseen 2/3 ja maaliskuun neitokaiselle tottakai halusin tehdä jotain söpöä. Majapuun alesta sorruin tilaamaan kimpassa ompelukaverini kanssa joku aika sitten ja silloin otin tätä Taikurin apulaiset- trikoota, joka on livenä aaaaaaivan ihanaa. Näin tämän pienenä jumppiksena ja tytölle sopivan siitä sai yhdistämällä tuollaista pitsikuminauhaa ja pinkkiraitaiset resorit. Mielestäni aivan herkku! Lahjan saaja ei osannut sanoa mielipidettänsä, koska hän nukkui tyytyväisenä vauvanuntaan, kun kävimme häntä katsomassa mutta äitinsä tykkäsi kyllä. 




Touko-kesäkuun vaihteessa saan ommella pienenpientä, tyttömäistä ja söpöä taasen, kun NauravaNappi- blogin Laura, miehensä suosiollisella avustuksella, tekee minulle ensimmäisen kummilapsen <3

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Snickers- kakku

Sain ystävältä ohjeen Snickers- kakkuun, jonka hän oli käsittääkseni saanut jostain Facebookin keskusteluryhmästä. Suklaa on minulle suuri heikkous ja Snickers yksi lempparipatukoista, joten tätä täytyi kokeilla. Sunnuntaina kansalaisvelvollisuuden suorittamisen jälkeen juotiin Metallimiehen kanssa vaalikahvit ja kahvileipänä meillä oli tätä kakkua. Voi nam! Ulkonäkö oli aika karu mutta maku sitäkin parempi.

Ohjetta pyydettiin jakoon omalla henkilökohtaisella Facebook-sivulla ja samallapa sen jaan teille lukijoillekin. 

Pohja:

2 munaa
1,5 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
50g voita
1 dl maitoa

Täyte:

100g suklaata
2 dl vispikermaa
1 rkl vettä
1 liivatelehti

Kuorrute:

200g suklaata
75g voita
1 dl suolapähkinöitä
1 dl kinuskikastiketta

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä kuiva-aineet keskenään ja lisää ne munasokerivaahtoon. Lisää vuorotellen voisula ja maito taikinaan. Paista 175 asteessa noin 20 minuuttia. Kun pohja jäähtyy, voit tehdä täytteen. Laita liivate likoamaan kylmään veteen. Sulata suklaa ja vaahdota kerma ja yhdistä keskenään. Kuumenna pieni määrä (noin ruokalusikallinen) vettä kiehuvaksi, puristele liotetusta liivatteesta enin vesi pois ja laita se kuumaan veteen. Sekoita ja anna sen hetki jäähtyä. Lisää liivate ohuena nauhana kermaseokseen. Levitä täyte jähtyneen pohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa puolesta tunnista tuntiin. Täytteen hieman jämähdettyä, ripottele päälle suolapähkinöitä. Säästä jokunen koristeluun. Kaada kinuskikastike täytteen ja pähkinöiden päälle. Kuorrutetta varten sulata suklaa ja voi kattilassa.  Ole varovainen ettei suklaa pala. Kaada viimeiseksi suklaa-voi-seos kakun päälle ja koristele pähkinöillä. Anna hyytyä jääkaapissa muutama tunti mutta ota noin varttia ennen tarjoilua kakku huoneenlämpöön.


Jos tykkää Snickersistä niin tykkää taatusti tästä kakustakin! :)

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Ristiäiset

Pikkuveli sai nimen pääsiäissunnuntaina 5. päivä huhtikuuta. Ristiäisissä oli läsnä mummut ja papat, Pikkuveljen neljä kummia, Metallimiehen sisko avomiehensä kanssa ja tietysti pappi. Kasteen suoritti sama pappi, joka kastoi Pikkusiskon heinäkuussa 2013. Lapsille haluan suoda anonymiteetin, joten nimeä en paljasta mutta muutaman kuvan haluan blogiin tallettaa ja teille näyttää :)

Kummeiksi pyysimme ystäväpariskuntamme, joiden häitä olimme viime kesänä juhlimassa. Minä halusin pyytää kummiksi myös serkkuani, jonka koen itselleni erityisen läheiseksi. Metallimies pyysi lapsuuden ystäväänsä, jonka tyttärelle hän itse on kummisetä. Väriteemana ristiäisissä oli turkoosi (ja sen eri sävyt) ja harmaa. Tarjoiluissa minua auttoi minun äitini, joka vastasi lusikkaleivistä ja poro- sekä lohirullista. Minä tietysti halusin tehdä kakut itse ja muffinssit valikoituivat tarjottavien joukkoon lähinnä siksi, että ne ovat helppoja tehdä ja värjäämällä pursotettavan kuorrutteen sain teemaväriä kahvipöytään muuhunkin kuin täytekakkuun. 


Koristeluita meillä oli valkoisia ja turkooseja pompomeja ja tuollaisia roikkuvia koristeita. Ne on tehty ihan niinkin innovatiivisesti kuin leikkaamalla turkoosista ja harmaasta kartongista sekä vaaleansinisestä valkoisin sydämin koristellusta koristepaperista pyörylöitä ja ompelemalla ne ompelukoneen suoralla ompeleella valkoisella langalla ketjuksi. Kukat kastepöytään ja kahvipöytään on paikallisesta kukkakaupasta. Pyysin yksinkertaista, selkeää ja valkoista. Sitä sain :)


Voileipäkakku on kinkkukakku ja sen ohje on täältä. Jonkunverran sovelsin mutta melko pitkälle ohjeen mukaan tehty kakku kuitenkin. Koristelusta halusin yksinkertaisen mutta kauniin ja tykkään, että siinä onnistuin. Tämä sai paljon kehuja eikä sitä kyllä isoa palasta rääppiäisiin jäänytkään. Voileipäkakkuja pitäisi tehdä useamminkin, ovat ne niin hyviä! 


Täytekakku on taasen tehty Kinuskikissan ohjeilla. Pohja on sokerikakkupohja, vaniljamaidolla kostutettuna. Täytteinä on vadelma-vaniljatäyte ja tästä kakusta valkosuklaatäyte. Syy, miksi vadelmatäytekin ei ole tuosta linkin raitakakusta on oma uskonpuute siihen, että vellimäinen täyte todella hyytyisi. Paniikissa tein uuden täytteen ihan vain todetakseni, että silläaikaa se vellimäinen vadelmatäyte oli esimerkillisesti hyytynyt :D Sattuuhan näitä.. 

Täytteiden alle sipaisin Lemon Curdia kuten lähes aina ruukaan tehdä. Kuorrute on sokerimassaa, jota löytyi valmiina näin raikkaassa värissä. Säästyin värjäämiseltä :) Tähdet ja reunustalla kiertävät pallot samaten sokerimassaa. Viirinauhassa lukee pojan etunimi ja idean siihen löysin Pinterestistä. Pikkusiskon ristiäiskakussa nimi oli sellaisella valkoisella kuorrutteella kirjoitettu kakkuun ja silloin kiellettiin keittiössä apuna hääriviä menemästä jääkaapille omin päin. Nyt ei tarvinnut kieltää, kun vaan käänsin kakun niin, että viirinauhan teksti osoitti takaseinään päin. Täytekakkukin oli hyvää, suosittelen kokeilemaan tuota makuyhdistelmää. Itsekin sain suosituksen yhdistelmästä ystävältäni. 


Muffinssit ovat minttusuklaamuffinsseja ja kuorrute pastavärillä värjättyä kermavaahtoa, jota hieman jämäköitin kreemijauheella.  

Poro- ja lohirullat ovat äitini käsialaa, kuten jo mainitsin joten niiden tarkempaa anatomiaa en lähde tähän arvelemaan. Lusikkaleivät perinteiset ja nam, niin herkulliset! Lisäherkkuna sydämenmuotoon leikattua leipäjuustoa ja sen kanssa lakkahilloa.




Pikkuveli jaksoi hienosti juhlia. Kasteen ajan poika tarkasteli sylikumminsa kasvoja ja vasta ihan loppuajasta serkkuni joutui kääntämään pojan katselemaan vieraitaan, kun alkoi se vauvana selällään pötkötteleminen tympäistä isoa miestä ;) Kastemekko on minun äitini mummun tekemä ja siinä on kastettu äitini, minut ja nyt kaikki minun lapseni. Rusetin ähelsin itse.






Näihin kuviin ja tunnelmiin :)

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Kirppislöytöjä

Käyn paljon kirppiksillä. Täällä on kaikenkaikkiaan neljä kirpputoria mutta kolmessa niistä käyn, neljäs on tunkkainen eikä sieltä koskaan tee mitään löytöjä. Myöskään pöydissä eivät tunnu tavarat vaihtuvan. Lasten vaatteet maksavat uusina käyttöikäänsä nähden todella paljon, ja varsinkin pienille lapsille löytyy kirpputoreilta aivan hyväkuntoisia vaatteita. Paljon ostan myös leluja ja kirjoja. Itselleni ja Metallimiehellekin löytyy toisinaan vaatteita tai vaikkapa pleikkaripelejä, joita olen ostanut useammankin. Ympäristön näkökulmasta kirppistely on myöskin hyvä juttu. Aina ei tarvitse ostaa uutta ja yhtälailla saa omat tarpeettomat tavarat ja pieneksi jääneet lastenvaatteet kiertoon jollekin, joka niitä tarvitsee. Toukokuussa meillä onkin varattuna pöytä pariksi viikkoa ja vaikka viimeksi pidin pöytää syyskuussa, niin poisvietävää on kertynyt hurjan paljon. 

Ehdottomasti eniten kirpputoreilta löytyy vauvan vaatteita. Pikkusiskonkin koossa on vielä tarjontaa mutta Isosiskon ikäiset kai pitävät vaatteensa aikalailla rikkipuhki ja hänelle tekee löytöjä harvakseltaan. Suurin osa meidän muksujen vaatteista ovat joko minun tekemiäni tai kirpputorilta ostettuja. Yksiväriset perusvaatteet ovat sellaisia, joita ostan yleensä suurista ketjuliikkeistä. Yksiväristenkin kankaiden metrihinnat ovat palalöytöjä lukuunottamatta sen verran tyyriitä, että jos uutena saa t-paitoja, leggareita, pitkähihaisia, bodyja ym. muutaman euron kappalehintaan, on itse tekeminen huomattavasti kalliimpaa erityisesti jos huomioi työn osuuden. 

Ulkovaatteita ostan mahdollisuuksien mukaan niinikään kirpputoreilta. Facebookista löytyy monia kirpputoreja, joissa on kaupan käytettyjä ja hyväkuntoisia ulkovaatteita tunnetuilta ja kestäviltä merkeiltä, mm. Molo Kids, Ticket to Heaven, Mini Rodini, Mini a Ture jne. Livekirppiksillä harvemmin näkee edellämainittuja merkkejä myynnissä. Itsekään en meidän käytettyjä merkkituotteita uskaltaisi kirpputorille viedä mm. varkauden pelossa. Livekirpulta sen lisäksi harvemmin löytyy ostajaa kuitenkin perinteisiä kirpputorihintoja selvästi kalliimmalle tuottelle, jollainen käytetty mutta moitteettomassa kunnossa oleva merkkituote on.

Tässä hieman viime aikojen kirppisostoksia. Näistä osa on Facebookin paikalliselta kirpputorilta ja osa livekirpulta. Kaikkia ostoksia en ole kuvannut, joten saalis on tätäkin lihavampi. Esimerkiksi yhdet Vikingit Goret, jotka ostin Pikkusiskolle ensi talveksi puuttuvat. Myönnettäköön, että jonkin verran tulee ostettua sellaistakin mitä ei niin tarvisi mutta omatunto on kevyempi kun tuote on ollut kukkarolle kevyempi ja kierrätystähän se vain on ;)

Pikkusiskolle olen ostanut kesävaatetta hyvissä ajoin. Perussettiä kuten toppia, sukkiksia, sukkia ja t-paitoja oli paljon fb:n kirppikseltä ostamassani vaatekassissa. Kahdellakymmenellä eurolla sain täpötäyden muovikassillisen vaatetta koossa 92-98. Satuin myös kirppistä kiertäessäni löytämään pöydän, jossa oli muutaman euron kappalehintaan myynnissä 92cm kesävaatteita.


Sukkia, sukkahousuja ja toppeja. Topit kaikki 92cm, sukkahousut 90-98/104 mutta käyvät kaikki jo nyt. Sukat olivat samoin kaikki sopivia, joten olettaisin koon olevan noin 23-24.


Vasemmalla H&M teepparit, 92cm. Pomp De Luxin paita 92cm ja KappAhlin rusettisomisteinen t-paita koossa 86 tai 92cm.


Tämä Pompin paita oli kirppiksellä vain 4e.


Helteellä helposti palavalle todella vaaleaihoiselle lapselle ohkaiset puuvillavaatteet ovat must. Tässä niitä kaksin kappalein. Valkoinen paita Seppälän mallistoa ja farkkupaita KappAhlin, molemmat 92cm.


"Viidakko"housut Lindexin 92cm, pinkit Seppälän 92cm, seeprakuvioiset muistaakseni H&M 98cm ja okran väriset Polarn O. Pyretit 98cm. Isommat menivät kaapin perälle lisäsenttejä odottamaan.


Peruspaitaa ja legginssiä koossa 92cm. Muut H&M paitsi pitkähihainen taisi olla Lindexin.


Ohut Lindexin 92cm neuletunika kissakuvalla.


Henumanun supersöötti hellehaalari, kokona 92cm. 


Ylemmän kuvan hellehaalarin kuosissa kesälökärit, niinikään H&M 92cm. Housujen yllä parit valkoiset sortsit (merkkiä en muista) ja oikealla 98cm H&M farkkusortsit, jotka tuskin vaipan kanssa menevät. Kesällähän voidaan tosin jo olla ilman vaippaa ja antaa vahinkojen opettaa. Pihalla ei pissavahinkokaan haittaa :) Tummanharmaa hame taisi myöskin olla H&M mutta tässä on kokona 92cm. Hassua sinällään, että ovat ylläolevia sortseja pienempää kokoa mutta silti silmämääräisesti selvästi isompi. Olivat eri mallistoa ;)

Sitten muutama yhdistelykuva, mitkä ehdin häthätää nappasta ennenkuin vaativa vauvanitku pakotti pistämään pillit pussiin siltä erää.




Pikkuveli on saanut kesäksi kaappiin odottamaan pari lyhythihaista koossa 74cm molemmat. Viidakkoaiheinen Lindexin ja autoaiheinen Me&I.  


Vihreä kietaisubody on Tuttan uutena ostettu hyvällä alella, koko 68cm. Siniharmaa KappAhlin Newbie- mallistoa kokona 68cm. Raitainen Lindexin 68cm, jonka vasta kotona tajusin olevan varmaan tytölle tarkoitettu, kun katsoin pandaa tarkemmin. Ripaus naisellisuutta sallittakoon ;)


Nämä kaikki harmaalla matolla kuvatut ovat yhden kierroksen saldoa. Pikkuveli on ollut yökkärien tarpeessa, kun 62- senttiset jäivät jo pieniksi suhteessa pitkäselkäiselle pojalle. Kuvassa keskellä on Tuttan terällinen yökkäri kokoa 68cm, vieressä samankokoinen jotain minulle ennestään tuntematonta merkkiä. Kypärälakin ostin, koska meillä on vain Tuttan 62/68cm lakkeja, jotka menevät vielä Pikkusiskonkin päähän.. ovat siis auttamattoman isoja vauvalle. Housut ovat Cirafin velourpökät koossa 68cm ja näyttävät jättimäisille :D Harmaat ReimaTecin välikausikinttaat ostin Pikkusiskon käyttöön viidellä eurolla. Pikkuveli periköön jos perittävää jää.


Kaksi ylintä bodya ovat Lindexin, molemmat 68cm. Musta ja sininen yksivärinen H&M, nekin 68cm ja alin Name itin 74cm musta oravabody.


Välikausivaatteista kirjoittelen tarkemmin vähän myöhemmin, jos suinkin ehdin mutta tämä Woxon takki kuulunee paremmin kirppislöytö-kategoriaan. Isosiskon välikausi kahistellaan saman merkin takissa ja housuissa ja kakkoskamppeet olivat hakusalla. Tämä on varmastikin poikien takkina myyty mutta koska tyttö värin kelpuutti niin ostin pois kuleksimasta. Mitään käytönjälkiä tässä ei ollut, ei edes tummentumaa hihansuissa ja hintaa oli 4e! Uutena tämä on maksanut 50e ja nämä ovat tosi hyviä ja kulutustakestäviä ulkovaatteita. Koko 140cm.

 

Varahousujakin löysin. Ice Peakin softshellit, kokoa 140cm ja North Ice-merkkiset housut, joissa ilmeisesti on kosteuttapitävä käsittely. Samaa kokoa nekin. Housut maksoivat kappaleelta 5e ja olivat moitteettomassa kunnossa. Turkoosi paita on Seppälän ja kokona varmastikin 140/146cm. Punaraitainen paita on Prisman House-mallistoa ja oli niiiiiiin viimeisen päälle tytön väriä ettei tosikaan. Passasi todella hyvin! Topit 134cm, valkoinen KappAhlin ja korallinvärinen Seppälän.


Lassien 92cm välikausisetti tarttui matkaan varavaatteiksi Pikkusiskolle. Lassien kamppeet ovat reilua mitoitusta ja meidän neiti vähän naftimpaa ikätovereihinsa nähden, jotta saattaa olla että nämä kiikuttelen koskemattomina omaan pöytääni syksyllä tai viimeistään ensi keväänä.

Meidän lapsilta ei vaatteet lopu, se on varmaa! ;D

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Isosisko 8- vuotta!

Kiitos, että teit minusta äidin. Tietämättäsi ohjasit elämäni uusille, paremmille raiteille. Sinä teit todeksi kuolevaisuuteni enkä syntymäsi jälkeen ole pelännyt mitään niin paljon kuin sitä, että menetän sinut tai sinä menetät minut. Olet lukemattomia kertoja antanut syyn katsoa vielä seuraavaan päivään vaikkei se aina ole helppoa ollut. En ole aina ollut hyvä äiti sinulle mutta joka päivä pyrin olemaan parhain mahdollinen, sellainen kuin sinä tarvitset. Olet täydellinen juuri tuollaisena ja rakastan sinua aina, tapahtuipa mitä hyvänsä. Sinä teit minut. 

Juhlittiin oikein kahtena päivänä. Lauantaina meillä kirkui yhteensä yksitoista isompaa ja pienempää tyttöä. Luokkakavereita, naapureita ja omaa perhettä ja sukua. Sunnuntaina juhlittiin hieman hillitymmin pääasiassa isovanhempien kanssa. Mukavaa oli! :)




Kattauksessa käytin kertakäyttöastioita, sillä meillä ei olisi ollut tarpeeksi kaikille lapsille samanlaisia astioita. Tämä ratkaisu helpotti myös siivousta aikalailla :) Askartelin nimikyltitkin kaikille, kun kerta askartelun makuun pääsin. Sain onneksi askarteluapua Pikkuveljen kummeilta. Muutoin olisi pitänyt koristelupuolesta tinkiä.




Täytekakkua ei Isosisko halunnut ollenkaan. Lasten synttäreillä se ei tahdo tehdä kauppaansa ja pelkästään aikuisille leivottu täytekakku olisi jäänyt suuriltaosin meikätytön hävitettäväksi ja näitä raskauskiloja tässä vielä roikuttelen mukana niin jätettiin se pois kokonaan. Sen tilalle leivoin Kinuskikissan ohjeella Kinder- piirakkaa. Oikeastaan jouduin tekemään niitä kaksi, sillä se todellakin teki kauppansa lapsille ja aikuisille neideiltä jäänyt pieni palanen ei olisi riittänyt. Piirakan kaverina oli vaaleanpunaiseen väriteemaan sopivia mansikkamarenkeja Hellapoliisin ohjeella. Karkit ja sipsit olivat kuitenkin suosituinta evästä pöydän antimista, yllättäen ;)



Koska meidän kuuden hengen ruokapöytä oli täpösen täynnä jokaiselta laidaltaan, sai Pikkusisko oman herkuttelupisteensä olohuoneen puolelle.


Lauantaipäivänä Metallimies kantoi Pikkuveljeä Manducassa ja niinpä sunnuntaina minä otin vauvelin vuorostani liinan kyydille. Kuvassa näkyy itselleni viimeisimpänä valmistunut imetysmekko/-tunika, josta bloggaan tarkemmin jahka ehdin :)


 

 Jotta iloinen yhteiskuva saatiin onnistumaan täytyi Metallimiehen hieman väännellä naamaansa tytöille. Selvähän se, että mitä isot edellä sitä pienet perässä. Siitä lähtien meillä on kuljeskellut tällainen pieni taikinanaama <3


Tyttö osaa lukea ja kirjoittaa hienosti. Laskeminenkin sujuu kun aloittamiseen saa aikuisen apua. Isosiskon kätisyys ei ole vielä vakiintunut ja jonkun verran ongelmia on ollut toiminnanohjauksessa, siirtymätilanteissa ja koulun alettua huolta on herättänyt myös keskittymisvaikeudet ja hahmottamisessa olevat häiriöt. Toimintaterapiassa ollaan käyty jo aiemmin ja aistiyliherkkyyksiä Isosiskolla on epävirallisesti todettu. Nytkin ollaan menossa uudemman kerran toimintaterapiaan ja mahdollisesti psykologin arvioon, jonka parhain lopputulema olisi se, että neidille saataisiin henkilökohtainen avustaja joka helpottaisi luokkatyöskentelyä. Aika näyttää :) Koulussa oli laaja terveystarkastus, johon kuuluu sekä terveydenhoitajan että lääkärin tapaaminen. Strategiset mitat olivat:

Pituus 133,2cm
Paino 35kg

Näkö ja kuulo olivat normaalit, samoin verenpaine.  Hassua sinällään, että normaalivartaloinen lapsenpyöreä tyttö on käyrien mukaan turhan tukeva. Koska liikunnallisia harrastuksia on, ei huolta kuulemma ole. Hah, eipä meillä täällä kotona olisi huolta vaikkei tanssissa tai liikuntakerhossa kävisikään, kun ihan terveesti osataan näihin asioihin suhtautua ja paljas silmä kertoo tytön olevan ihan normaalipainoinen :) Isosisko on aika huono syömään sillä aistiongelmien vuoksi hän on tarkka ruoan suutuntumasta ja olisikohan niin, että makuaistikin on tavallista herkempi sillä hän ei tykkää juuri mistään ruoasta ja epämieluisan ruoan syöminen todella näyttää teettävän työtä. Karkkipäivä on kerran viikossa. Itsekään en ole ollut mikään rimpula lapsena mutta en vastaavasti kyllä lihavakaan.


Isosisko piirtää mielellään ja on siinä hyvä. Selvästi piirtämisen kautta hän käsittelee asioita, sillä perheen arkeen sopivia piirrustuksia on osunut silmiini monta. Eräässä piirroksessa kovasti Pikkusiskon sänkyä muistuttavassa sängyssä makaa uhmaava huutava lapsi ja oviaukossa kärttyisen näköinen naisihminen. Kyseisenä päivänä päiväunille nukahtaminen oli lievästi sanoen haastavaa ja lopputulemana sängyssä karjui Pikkusisko ja huoneen ovella Äitihirviö. Mitä sitä kaunistelemaan :D

Isosiskolla on muutamia hyviä kavereita ja ihan nurkan takana asustaa se, jonka oletan olevan The Kaveri. Tekstiviestejä lähettelevät paljon, koulumatkat taittuvat yhdessä ja riidatkin näyttävät osaavan sopia aivan ominpäin. Pienempiä sisaruksiaan hän hoitaa mielellään ja pitää kunniatehtävänään auttaa minua Pikkusiskon hoidossa, kun Pikkuveli vaatii kaiken huomion. Niin vain hän loihtii itselleen ja pikkusiskolleen iltapalan pöytään, kun minä olen kiireinen vauvan kanssa <3



Isosisko on herkkä ja empaattinen tyttö. Kiivasluontoinenkin ja tuon tuostakin tussahtaa sekä täällä kotona että koulussa. Hän on kielellisesti lahjakas ja omaa laajan sanavaraston. Murjaisee tuon tuostakin varsin hauskoja juttuja :) Kasvaa vain mokoma hurjaa kyytiä ja aina vain kauemmaksi äidistä. Kun talossa on vauva ja kouluikäinen, ymmärtää lasten kasvun jotenkin tuskallisen hyvin. Todellakaan ei mene kauaa, kun tätä poikaa ei enään saa liinassa kantaa tai taaperoikäisen kanssa lukea muumikirjaa. Snif.

Onnea esikoiselleni <3
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...