maanantai 30. joulukuuta 2013

Bodypläjäys!

Kun meillä ei ennestään niitä bodyja ollut.. ;) Tai ei ainakaan tällaisia. Toissailtana ja eilen näitä surruuttelin jämäkankaista. Kaavana näissä kaikissa on yksi ja sama. OB lh-raglanbody, jonka nimeä en muista. Jäljensin sen joskus kesällä ja olen sitä aina body kerrallaan hieman muokkaillut. En suoraan kaavaan, niinkuin pitäisi vaan jättänyt muokkaukset muistin varaan. Nyt sitten muistelin, että kaavaa pitää pidentää reilusti ja leventääkin hieman. Sen tein. Sillä tuloksella, että kaksi ensiksi valmistunutta bodya ovat noin kokoa 80cm :D Hupsista! Toisessa hihatkin ovat ihan älyttömän pitkät, kun ilmeisesti olen ajatellut, että ne käännetään eikä kantata.



Nestoria ja Norppaa jäi minun tunikamekosta yli ja vieläkin sitä on ainakin hihakappaleiksi tai muuksi pieneksi ompeluksi. Tähän halusin jujuksi ommella mustat tereet raglansaumoihin. Ne löytyvät myös takaa. Tämä on noin kokoa 80cm. Aika hyvin 62-senttisellä kaavalla! :D Kangas on siis Pehemiältä ja resori Löytö-Palasta. Body ei luonnossa vinksota vinossa vaan on kyllä ihan siisti ja suora.




Tätä kangasta jäi yli Little Elephant- liivimekosta, jonka olen ommellut (ja postannut!) Pikkusiskolle jo aiemmin. Tässä kämmäsin ja raglansaumaan ommeltu napitushalkio päätyi selkäpuolelle vaatetta. Muutoinkin siitä tuli melkoisen ruma, kun ihan itse sen siihen sävelsin sen kummemin asiaa ensin miettimättä. Muffinssikangas Kärkkäiseltä, raitakangas Sampsukalta ja resorin olen ostanut kirppikseltä. Tässä kokona n. 74cm ja gorillakädet :D Tämäkin vinksottaa kuvassa! Ollapa tarkempana seuraavalla kerralla kun kuvailen :)

Note to self: siirrä hyväksi/tarpeelliseksi havaitsemasi muutokset aina kaavaan äläkä jätä imetysdementian raiskaaman pääsi varaan mitään.


Tästä tuli i-h-a-n-a. Tykkään kertaa miljoona. Musta trikoo hihoissa on Löytö-Palasta ja sekin jäänyt minun tunikasta yli. Kaava on sama kuin ylemmissä mutta tässä sain aikaiseksi sopivan eli lienee kokoa 68cm. Hupun lainasin pienellä muokkauksella Little Elephant- kaavasta. Kuvasta ei oikein näe, mutta bodyssa on siis tuplahihat ja mustat kanttaukset kummissakin. Sairaan laiska ompelija ei viitsinyt vaihtaa mustia lankoja ja kylläpä näyttää nätiltä. Pieni asia mutta suuri merkitys lopputuloksen kannalta. En voi silti luvata reipastuvani tässä asiassa ;)


Siellä niitä helmiä on jo kunnon rivi! Vielä ei olla edes seitsemässä kuukaudessa ja suu täynnä legoja. Isosiskonsa otti huomattavasti rauhallisempaan tahtiin monessakin asiassa ja myös tässä.


Kyllä on söpö! <3

Huomenna Husqvarna ja Brother tikkaavat harmaata neulosta. Mustaa joustopitsiäkin on. Ja pitsiketju. Tuttuja elementtejä siis jälleen. Toivottavasti lopputulos vastaa hahmotelmaa paperilla, koska siitä tykkään paljon.

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Joulun kunniaksi maailmalle lähteneet ompelukset

Tänä jouluna tein sen, mitä joka vuosi aion. Jippii siitä hyvästä! Tein nimittäin joululahjat lähes kokonaan omin karvaisin käsin. Ainoa juttu, mikä harmittaa on se, että unohdin kuvata suuren osan valmistuneista. Ensi vuonna myöskin aloitan aikaisemmin, jos ei tulisi niin kiirus. Miksei vaikka heti :)

Paljon puhuttaa vuodesta toiseen itsetehdyt lahjat vs. ostoiset lahjat. Minä teen itse pääasiassa siksi, koska tykkään tehdä. Minusta itsetehty on henkilökohtaisempi, koska se on uniikki. Itsetehty lahja lämmittää minun mieltäni jo sitä tehdessä ja antamisen ilokin on kaksinkertainen, kun lahjan on tehnyt itse. Kuten ostetut, myös itsetehdyt lahjat voivat olla lahjansaajan mielestä huteja. Jos löydän kaupasta jotain, mikä sopii jollekulle lahjottavalle, ostan sen. Useimmiten oma mielikuvitus on tuottanut kuitenkin parempia tuloksia kuin kaupasta saatavat :) Jos joku jotain tarvitsee, jotain mitä en voi itse tehdä, on asia tietenkin aivan toinen. Jos lahja ei ole mieluinen tai lahjansaaja siitä pahastuu, se on tietenkin harmi. Mitäpä sitä sen enempää vatvomaan :D

Sitten näitä valmistuneita. Metallimiehen isä ja äiti, minun ihanat appivanhemmat siis, sai essut. Kankaat Löytö-Palasta, leimasinkirjaimet Kärkkäiseltä ja kankaanpainoväri mummulasta perittyä (tuhannen vanahaa :D). Tekstit on painettu taskuun. Mummun essussa teksti meni sitä kuuluisaa mäntyä päin mutta papan essuun sain jo vähän petrattua. Näiden lisäksi pakettiin sujahti kestotiskirätti.



Ystävälle mennyt pipo, joka on pitsiä lukuunottamatta kierrätysmateriaaleista tehty. Pipon vuori ja kukka on minun pieneksijääneestä t-paidasta, päällinen ohutta neulosta pieneksijääneestä slipoverista. Nappi on jonkun vaatteen mukana tullut varanappi. Pitsi Löytö-Palasta. Pipon kaveriksi paketoin kestotiskirätin.



Esikon kokkailevaa iskää lahjottiin tämmöisellä uunikinttaalla. Näppärä laittaa uunin kahvaan roikkumaan, kun on yhtenäinen kappale koko kinnas. Kankaat Löytö-Palasta, samaten välissä olevat vanut.


Nämä paidat matkasivat eteläiseen Suomeen serkun tytöille. Ylimpänä oleva pilvimekko on OB:n Ice Cream koossa 92cm (tai sitten muistan ihan väärin, tästä en mene takuuseen..). Pidensin helmaa mekkopituuteen ja lyhyet pallohihat ovat oma lisäys. Koristenapitushalkion poistin kokonaan. Kankaat on ostettu, yllätysyllätys, Löytö-Palasta. Pilvipaita napeilla on sekin Ice Cream mutta koossa 140cm. Koristenapitushalkio ei mennyt niinkuin Strömsössä, kun sivut eivät suostuneet rypyttymään mutta hyvä tuli näinkin. Perhospaita on OB:n Papillion koossa 128cm. Pikkulinnut lauloivat, että nämä olivat saajilleen mieluisia <3




Nämä menivät Apple-uskovaiselle ystäväpariskunnalle ;)Pellavakangas Kärkkäiseltä, sabluunan tein itse ja sen huomaa ;D Eiköhän siihen pyllynsä ilkeä saunassa laskea.


Kuvaamatta jäi ystävän pienille miehille valmistuneet OB:n Muraveinik-pipot koossa 50cm, äidille tehty ruttupipo nappikoristeilla, lintuharrastaja-isäpuolelle ommeltu peruspipo pöllötrikoosta, Isosiskolle tehty pefletti (koska siinä luki hänen nimensä, jota en halua tänne kertoa) ja ne monet kestotiskirätit. Viimeksimainitut ompelin Sampsukasta tilatuista bambukankaista, tencelistä ja joustofroteesta. 

 Glögifudgea valmistui useampikin satsi ja ohjeen siihen löysin täältä. Sen verran sovelsin, että en laittanut brandya vaan pelkkää mehuglögiä ja sitäkin vähän summassa ;) Mukaan nakkelin vaihtelevasti valkosuklaata, tummaa suklaata, hasselpähkinärouhetta ja murskattuja pipareita. Mittasin seoksen lämpötilan mittarilla ja valmista tuli melko nopsasti. Yksi satsi jäi kotiinkin ja Metallimies, joka ei makeasta juuri välitä, halusi syödä monta palaa :)



 Tämä kuvattu satsi on ensimmäinen, joka jäi vähän liian tahmeaksi ja jonka jähmetin liian isossa astiassa. Syykin selvisi, miksi keitin liian vähän aikaa vaikka oli mittari. Mittarin anturi oli kattilan pohjaa vasten, joka on tietenkin kuumempi kuin seos itse.. *duh!* Seuraavat erät ymmärsin mittailla keskeltä seosta ja laittaa pienempään astiaan, jolloin sain paloille enemmän korkeutta. 

Muunmuassa tällaisia lahjoja minun käsin tänä vuonna tehtiin. Ompelusta pidin useamman päivän joulutauon mutta eilen ja tänään on koneet surisseet kovastikin. Huomenissa ehkä saan kuvat muokkailtua ja tuotokset tänne esiteltyä..

torstai 26. joulukuuta 2013

Meidän oma joulu ja lahjasatoa

Meillä oli täydellinen jouluaatto. Se piti sisällään aamupäivästä riisipuuron, Lumiukon telkkarista ja joulusaunan. Iltapäivällä letitettiin hiuksia ja valmisteltiin jouluruokia. Sitten saatiin minun äiti ja isäpuoli jouluruokailulle ja kylläpä me syötiin! Voe mahoton :D



Ruokailun jälkeen, massut pyöreinä, istahdettiin alas ja nautittiin läheisten seurasta. Oli talo täynnä väkeä, kun Metallimiehen vanhemmat ja sisaruksetkin tulivat joulunviettoon. Pikkusiskolla oli naama nurinpäin, kun mokoma vierastaa niin kauheasti. Isosiskoa jo poltteli Joulupukin tuleva vierailu. Viimein odotus palkittiin ja pukki karautti poroilla pihaan juuri, kun olin tyttöjen kanssa yläkerran ikkunoista tähyilemässä toiselle puolen taloa. Että sattuikin ;)

Tuli muuten lahjoja tälle sakille! Kasat senkun kasvoivat ja aina niitä paketeita löytyi lisää. Minä sain kauhean hyödyllisiä ja aivan ihania lahjoja. Jokainen oli niin minun näköinen <3 Kiitos. Järkkärille laukku, ihana uusi tuoksu, puisia lasinalusia, Ottobren vuosikerta, sukulaatia, sukat, Finlaysonin Taimi-sarjaa tarjotin ja patalaput ja -kinnas, villahuopa (tuoksuikin ihan oikealle villalle ja joulupäivänä ekat köllöttelyt Metallimieheni kanssa sen alla otettiin), Marimekon iki-ihana Kuusikossa-tarjotin ja vasemmassa laidassa näkyvä ystäväni tekemä taiteellinen kynttiläkarkkijoulupalloasetelma löysivät tiensä meille. Osa lahjoista oli yhteisiä, mutta kuka niitä muistaa, kun kiireessä pitää saada kaikki riivittyä näkösälle :P


Isosisko sai valtavan paljon lahjoja. Vähän kyllä epäilen, että lieko tuo ihan niin kiltti on ollut.. ;) Ilonkiljahdukset säestivät paperien rapinaa ja pehmeiden pakettien sisukset lensivät kaaressa nurkkaan kovien pakettien tieltä :D En jaksanut enään lähteä kaivamaan kaikkia Isosiskon saamia lahjoja kuvattavaksi mutta tässä on muutama. Turkoosi röyhelöhuivi, Brion nukenrattaat, rattaiden sisällä köllöttelevä Baby Born-nukke, olalla keikkuva H&M:n upea tähtikuvioinen paljettikassi ja rattaiden tavarakorissa nukuksiva Night-Night-puppy. Eilen ja tänään on koottu Lego Friends lukiota ja ai mahoton miten mukavaa puuhaa!



Pikkusisko sai toivottuja Brion puuleluja monta pakettia ja ihania pitovaatteita. Fisher Pricen keittiösarja oli aattoillan hitti ja paistinpannu suussa, mummun sylissä, viihtyi pikkuineiti. Brion Hakkaa ja lajittelulaatikkoa ei vielä aukaistu mutta magneettipalikat pääsivät jo Pahan Arkkitehdin käsittelyyn ;)





Metallimies pääsee katsomaan Taistelutovereita, lukemaan Mötley Cruen hulluista vuosista (tiedän mistä puhun, olen itse lukenut teoksen!) ja nautiskelemaan dekkarista. Savonia aterimet ovat jatkoa meidän kihlajaislahjalle, joka oli siis, Savonia-aterimia :D


Tässäpä vielä minun aattoillan tunnelmia. Ilmekin sen kertoo, että päivä oli onnistunut ja sain tallettaa ihania muistoja, jotta jaksan pitkän odotuksen ensi jouluun. Vähän lainasin lapsen uutta huivia ja kivasti miellyttää mun silmääni tuo värien sekamelska, johon pääsin kietoutumaan.


Jouluruoat olivat ihania ja ainakin yhden reseptin haluan teidän kanssa jakaa. Tähän postaukseen en yksinkertaisesti enään jaksa alkaa reseptiä kirjoittamaan tai kuvia muokkaamaan mutta jospa tässä lähipäivinä. Tänään leikkelin jopa pari bodya jämäkankaista ja kunnianhimoinen tavoitteeni on päästä ne huomenna ompelemaan valmiiksi asti. Oi, ja mun ompelemat joululahjatkin haluan esitellä. Kovasti olen itsestäni ylpeä, että sain omatekemiä lahjoja niin paljon maailmalle lähtemään :)

PS. Olen kuulkaa syönyt kinkkua. Onneksi niitä raskauskiloja ehdin karistaa ihan reilustikin, sillä nyt kyllä suoraan sanoen ahistais, jos kaikki tämä mättäminen menis jo entisestään ylimääräisten päälle.

tiistai 24. joulukuuta 2013

Jouluiloa ja kauniita hetkiä vuodelle 2014!

Kuusi on koristeltu, sauna pesty, kinkku paistettu ja kuorrutettu, jääkaappi pursuaa herkuista ja lahjoja kurkkii sieltä täältä kaapeista. Metallimies oli piilottanut kekseliäästi minun paketin ompelukaappiin.. höpsö mies, sieltähän minä sen löydän etsimättäkin ;) Maltoin olla puristelematta!

Meidän perheen ensimmäinen oma joulu <3 Uusi jouluperinne alkaa tästä. Illalla lasten riemu ja jännitys tiivistyy joulupukin vierailuun ja lahjoihin. Omat lapsuusjoulut ovat muistoissa ja niitä minä vaalin.


Tonttutytöistä piti muutama kuva räpsäistä ennekuin saatiin muutama onnistunut, joiden joukosta valikoitui tämä. Alla oleva kuva on sellainen aito tilannekuva. Pikkusisko rakastaa Isosiskon hiuksia ja tarraa pienillä tahmasormillaan niihin kiinni heti kuin suinkin ylettyy ;)




Kiitos lukijoille ja ihanata joulua! <3

lauantai 21. joulukuuta 2013

Ompeluflow'n hedelmä

En olekaan tainnut mainita, että vastikään ompelemani mekko punaisesta Paratiisin puutarhasta on mun uus lempparini <3 ;) Noh, tilasin kangasta sen verran reilusti, että sitä jäi ihan mukava palanen. Tänään tuli eteen sellainen harvinainen tilanne, että hoksasin kotihommien ja jouluvalmistelujen olevan niin hyvällä mallilla, että olisi aikaa ommella! Sen kummempia miettimättä, kipaisin yläkertaan penkomaan kankaita. Metsolan Puput odottavat vetoketjua, joten se projekti oli unohdettava. Sitten sain idean..


Jäljensin OB:n Bert-nappilistabodyn (1/12) etu- ja takakappaleen kaavasta yläosan ja hihan. Takakappaleen taitteelle mittailin vapaasti turhan lyhyeksi osoittautuneen napitusvaran neppareille. Hihan kaavan leikkasin melkein alas asti kahtia, jotta saisin sen kankaalle aseteltua niin, että voisin tehdä puhvihihat. Ikäänkuin V:n muotoon. Sitten hieman mittailin OB:n Little Elephant liivimekon (3/13) alaosan mittoja ja piirsin vapaalla kädellä samantapaisen alaosan. Etukappaleen helmasta piirsin ylöspäin kaartuvan, eli siis takakappaletta lyhyemmän. 


Puhvihihat eivät valitettavasti onnistuneet ihan niin nappiin kuin toivoin. Laiskana en viitsinyt poimulankoja ommella vaan koitin rypyttää framilonilla. Kaavoitin hihaan niin vähän "puhvia", että poimutuksen aikaansaaminen pyöriölle Prymin ylijäykällä framilonilla (joskin puolitetulla! Kiitos Laura vinkistä ;)) meni niin sanotusti vit.. eikun siis pieleen. Toisessa hihassa siis on aavistus siitä, mitä lähdin tavoittelemaan ja toisessa ei juurikaan.

Näin valmistui Pikkusiskolle mekko. Tulokseen olen tosi tyytyväinen! Hihoissa on reilusti kasvunvaraa ja harsin ylimääräiset käänteet ehkä käsin kiinni, niin pysyvät paremmin. Vielä minä siitä lopusta kankaasta Isosiskolle hamosen pyöräytän, kävi mitä kävi :D Voidaan sitten samistella koko akkaporukka. 


 Isosiskokin halusi kokeilla järkkäriä. Tämä on hänen ottamansa kuva. Meillä oli saunailta tänään ja näillä jaksoi napakatkin löylyt :)


Ihan pian on joulu! Huomenna tuodaan kuusi sisään ja koristellaan. Viimeinen piparisatsi paistellaan ja muutaman satsin fudgeakin vielä keittelen. Ihan liian pian meni tämä joulunalusaika, olisin voinut vielä nautiskella ja fiilistellä. Ihkaensimmäinen joulu omassa kotona <3

torstai 19. joulukuuta 2013

Lempparitunika jouluksi

Iiiiik, mulla on uusi lempparitunika. Se on niin ihana! Eilen oli vaikeutta päästä nukkumaan, kun en voinut mennä suihkuun. Jaa miksi? No tietenkin siksi etten olisi malttanut riisua vastavalmistunutta ihanuutta pois päältäni :D Nyt niitä ihanuuskankaita olisi Verson Puotiin tullut lisääkin mutta sehän onkin jo ihan toinen juttu se. 

Viime viikolla ryhdistäydyin ja tilasin niitä pitsiketjuja, mistä ompelupiireissä nyt kohistaan. Heti monta pistin tilaukseen ja ihan yhtä monta sain :D Pari valkoista, pari mustaa, yhden lilan ja yksi pinkki pitempi ketju, jota suunnittelin Pikkusiskon jumppikseen (jonka muut materiaalit on kyllä vielä arvoitus :D) mutta Isosisko kovasti sen johonkin omaan vaatteeseensa tahtoisi. Ehdottaa saa minkälaisessa vaatteessa sen näkisi, missä kohtaa ja ehdottaa vaikka ihan kuosiakin mihin sen yhdistää :) Ketjuja pitää tilata lisääkin, koska tosi monta jäi ilman rakastavaa kotia.. keltaisia, oransseja, vihreitä..

Eilenpä sitten otin ja yhdistin yhden pitsiketjun ja Verson Puodin punaisen Paratiisin puutarhan. Oi, mikä liitto siitä syntyi! Ihan selevästi mutsin uus joulukampe. Että mää tykkään!


Kaavana se sama, mikä muissakin. Kai sille joku nimi pitäisi keksiä.. Tähän tunikaan lyhensin etuyläkappaletta kaksi senttiä ja sain tuon empireleikkauksen siihen mihin se kuuluukin. Tykkään, että tunikaa on ilman sitä hankala saada istuvaksi. Koska tunika sai kauniin pitsiketjun ylleen, päätin että teen siitä muuten simppelin ja konstailemattoman. Hihansuut vain käännetty, samoin helma. Kaula-aukko kantattu resorilla. Joko mainitsin että tykkään ihan tosi paljon ja tästä tuli mun uus lemppari ja että aion pukea tämän päälle jouluna?? ;)

Minulla oli tämmöinen ruskea hurmuri kaverina tänään, kun laulaa loilotin joululauluja ja paketoin. Mitään apua mokomasta ei ollut mutta kunhan oli siinä edessä haittaamassa. Typerä piski <3


Tämmöisiä sain aikaan! Tontut saivat myöhemmin lahjansaajien nimet lakkeihinsa.







keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Hupparimekko

Vihdoin saan tämän postattua! Mun vuorokaudessani on taatusti vähemmän tunteja kuin teillä muilla, koska vaikka aamusta iltaan paahdan menemään niin siltikin tuntuu etten saa mitään tehdyksi/valmiiksi. Tämäkin on ollut jo monet kerrat päällä mutta meillä on tuo Pikkusisko siitä ihmeellinen vauva, että jollain konstilla se saa mun vaatteille puklailtua tuon tuostakin. Metallimies on säästynyt puklutahroilta lähes täysin! Epäreilua, sanon minä. Palatakseni siihen tunikaan elämän epäreiluudesta..



Musta trikoo on mun vakkari (kivijalka)kangaskaupasta ostettu palakorista. Se on sellaista vahvaa ja paksua laatua, joka ei varmastikaan ole tämmöisenä mekkona parhaimmillaan. Housut siitä pitikin tulla muttamutta.. Se taiteellinen vapaus ;) Kahden metrin pala meni melkein kokonaan. Samoin musta resori on samasta kaupasta. Harmaa Taikametsä-trikoo on FB:n Kangashamstereista ja pitkään se odotti, että pääsi paininjalan alle! Sitä oli vain 70cm pala ja halusin sen käyttää omaan vaatteeseen mutta se itsessään ei olisi riittänyt oikein mihinkään kokonaiseen vaatteeseen ja olin aika vakuuttunut, ettei tuollaista harmaata löydy yksivärisenä ihan tuosta vain. Osoittautui, että olin oikeassa, siihen sopivaa resoria ei löytynyt eikä napitkaan ole yks yhteen. Vuoritin Taikametsällä siis hupun ja tein sisemmät taskupussit. Nappilistassa ovat napit vain koristeena, alla on nepparit. Napinläpihommat ei oo ihan sitä lemppareinta puuhaa.. Nappilista on olemassa imetystä varten mutta tätä voi silti pitää ihan hyvin senkin loputtua kun käy koristeestakin. Resoreissa olevilla napeilla ei myöskään ole koristeenaoloa kummempaa funktiota.





Kaavana tässä on tissiksen/OB Womanin sekasikiö, jota olen muokannut jokaiseen sillä tehtyyn vaatteeseen vähän. Myöskin vaatekoko on pienentynyt kahdella, joten senkin myötä kaava on kokenut muutoksia. Varsin vähän alkuperäistä kaavaa tämä enään muistuttaa. Taskut on itse piirretty ja mun makuun vähän turhan pienet. Ovat kuitenkin ihan oikeat taskut. Huppu on OB:n Casual Cardista lainattu ja ihan valtavan suuri :D  

Pitomekko tästä tuli vaikkei ehkä ihan just nappiin osunutkaan. Mulla on muutakin odottamassa sitä aikaa, että ehtii koneelle istahtamaan siksi aikaa, että saa rustattua tekstin ja lisättyä kuvat. Nytkin varmaan on kirjoitusvirheitä ja vaikka mitä teksti pullollaan, kun kaikilla on äiteelle asiaa just sillon ku pitäis pystyä keskittymään tekstiin.

Tässä vielä elämäni ensimmäisestä itsetehdystä piparkakkutaikinasta tehtyjä pipareita. Pirkan ruokalehdessä ollutta ohjetta käytin. Koristeena tummaa ja valkoista suklaata, pehmeitä hopeahelmiä ja sydämiä. Hyviä tuli!



Kävi niin iloisesti, että hukassaolleet puuhelmet, nauhat ja narut, kimalteet ja ja ja löytyivät! Jee :) Pääsin siis tuhertamaan paketteihin lisää kaikkea kivaa. Paketointi on minusta ihanaa ja paranee jos saa fiilistellä joululauluja samalla. Niin tein tänään, kun kuuntelin Lauluyhtye Rajatonta ja hykertelin kivojen paketointi-ideoideni kanssa :P
 




sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Joulupolku


Vilinää vilskettä ollut meidän päivä! Aamusta ehdin vähän surautella tontun hommissa ja sitten saatiin Pikkusiskon kummitäti kylään. Tajuttiinpa siinä jutustellessa sekin, että me ei vielä olla Korvatunturille ilmoitettu meidän uutta osoitetta eikä pukki siis tiedä tulla tänne käymään. Metallimies ottakoon tämän asian hoitaakseen ensi viikon aikana, jotta saadaan partaukko tännekin käymään. Isosiskon joulumekko valmistui siinä höpötellessä, kun oli enään neppareita vaille. Pikkusiskon samistelumekko vielä odottaa kanttausta ja neppareita. Nyt oon kyllä niin monet nepparit jo vasaran kanssa naputellut, että mulla on lupa ostaa ne pihdit. Ja ehkä vähän kangasta.. ;) 

Pikkusiskon kummitäti teki ovella läpsystä vaihdon Isosiskon kummitädin astuessa sisään :D Oltiin sovittu jo etukäteen, että hän lähtee sitten Joulupolulle meidän mukaan ja Isosisko varasikin hänet heti vetojuhdaksi pulkan eteen. Otin Manducan mukaan, kun liinaa on niin ärsyttävää alkaa ulkovaatteiden päälle pukemaan. (Mulla on tällainen Babyidean MaM Earth trikooliina ja se on kotioloissa paljon mukavampi päällä kuin Manduca.) Arvelin, että kantaminen olisi kätevämpää, kun siellä Joulupolulla käydään niissä "pisteissä" osassa sisällä ja rattaiden kans se ois ollut hankalaa.



Paljon oli porukkaa liikkeellä mutta saatiin auto silti tosi lähelle ja päästiin ihan hermoilematta poiskin, kun siellä oli liikeenteenohjaus. Metallimies, ensikertalaisena näissä perhetapahtumissa, oli ihan ihmeissään kuinka paljon oli jengiä lähtenyt liikenteeseen "katsomaan polkua, jonka varteen on sytytetty lyhtyjä" ;) Onhan se paljon enemmän ja luulenpa, että kyllä sieltä vähän joulumieltä ja -iloa tarttui häneenkin vaikkei tieten miksikään varsinaiseksi jouluihmiseksi itseään mielläkään. Pieni pettymys meille kaikille oli se, että joulupukkia ei sieltä kyllä tavattu! Isosiskolla oli toivelistakin mukana mutta ehkä meiltä sitten meni ohi se paikka, jonne sen olisi saanut jättää.. Joulupukin postitoimistossakin tontut katsoivat listoistaan, että on tytön kirje tullut perille ja merkattu kirjoihin vaikka se tytsyn toppatakin taskussa kyllä vielä makaili :D Pistämmä kotioven pieleen joku ilta sen ja tontut siitä hakekoon..

Isosisko konttaa Toivomustunnelissa ja varmaankin ajattelee Night-night Puppya ;)




























Jos tuolla määrällä kynttilöitä ei joulutunnelmaan pääse, niin on kyllä päässä vikaa ;) Ihana miljöökin! Siellä, missä se Jeesuslapsi pötköttelee oli yks oviaukko niin maan perusteellisen matalalla, että piti ihan miettiä miten hiivatissa siitä pääsen vauva kantorepussa :D Ei oo aina helppoa olla hujoppi. Selvisin kuitenkin ehjin nahoin enkä herättänyt Jeesuslasta.

  

Tällaisen koristeen vielä väkertelin. Metallirenkaaseen ripustelin palloja eri korkeuksille tavallisella ompelulangalla. Itse rengas vaatii vielä vähän tuunausta ja siistimistä. Nämä kimaltelevat pallot kiinnosti ainakin Pikkusiskoa kovasti ja niitä niska kenossa katseli :) Nämä roikkuvat siis meidän olohuoneen katosta, sellaisesta hässäkästä, jossa kuuluisi olla valaisin. Ei oo vaan haluttu laittaa. Tätä ideaa ois voinut viedä pidemmällekin ja jalostaa mutta näin on hyvä meille, kun tuota joulukoristetta on aika riittävästi muutenkin ;)



Valokuvausta

Minullapa onkin sellainen ihana ystävä, joka on yhtä innostunut (ellei innostuneempikin!) valokuvauksesta kuin minä olen. Hän on kuvannut jo vuosia, minä olen ihan keltanokka näissä hommissa. Kun vihdoin hankin itselleni järkkärin ja tiesin, että hänellä on sama tieto kuin manuaalissa on, pyysin häneltä apua koska tiesin saavani sen selkokielellä ja tarvittaessa ratakiskosta väänettynä ;) 

Niin sai alkunsa Nikon-tukiryhmän kokoontumiset. Pitävät sisällään yleensä kahvia ja meikäläisen enemmän tai vähemmän onnistuneita leipomuksia (R:llä on varmasti tuoreessa muistissa Italia-illasta ylijäänyt sitruunatorttu, joka oli ihan aidosti saamarin pahaa :D Sen siitä saa kun ei lue ohjetta tarpeeksi tarkasti..), naurua (tätä varsinkin!!), puhetta valokuvauksesta ja useimmiten myös kaikesta muusta ja, mikä tärkeintä - valokuvausta jossain valitsemassamme kohteessa. Pääsen siis ihan yksin kotoa lähtemään tekemään jotain mitä haluan, jos joku ei tajunnut. Meleko vänkää :D

Ensimmäisellä kerralla ystäväiseni kärsivällisesti selitti ISO-arvot, aukot, valotusajat sun muut kommervenkit tuhannen kertaa ja kuvailtiin lähinnä toisiamme pöydän toiselta puolin kokeillen eri säätöjä. Toisella kertaa jo poistuttiin luonnon helmaan ja näin on toimittu siitä lähtien. Tänään oli treffit sovittuna mutta apua, ei oikein inspistä eikä ideaa mihin mennään tai mitä kuvataan. Aamujähmeät aivot raksutti sen verran, että päätin ottaa Jagon mukaan. Jos ei muuta, niin ainakin siitä voi yrittää (paino sanalla yrittää) ottaa kuvia. Kunnes yhtäkkiä välähti! Minua kiehtoo asetelmana sellainen, että jokin asia tai tavara on sille epätyypillisessä paikassa. Esimerkiksi jokin sisälle tarkoitettu asia on ulkona. Näinpä valikoin meidän joulukuusen koristeista muutaman mukaan ja olin varma, että jos ei kaksi näin näppärää ja kekseliästä emäntää niistä saa kivoja kuvia niin ei kukaan. Ja saatiinhan me!






Minä tykkään, että kuvista tuli tosi hienoja :)

Tässä muutama ystäväni ottama kuva minusta ja Jagosta.


  
Iltasella hieman ehdin tontun hommiakin tehdä mutta vielä niitä riittäisi. Huomenna saadaan vieraita kummitätien muodossa ja iltapäivällä meitä kutsuu jokavuotinen Joulupolku. Se on ihana tunnelmallinen tapahtuma, josta koitan huomenissa hieman ottaa vaikka kuvia. 

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...